sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Yksi pieni nuortenkirja

4. David Almond: Nimeni on Skellig



Ihan kiva, lyhyt ja helppolukuinen nuortenkirja Michaelista, joka muuttaa uuteen ränsistyneeseen kotiin ja jolle syntyy liian aikaisin pikkusisko. Autotallista löytyy omituinen otus Skellig ja naapurista kotikoulua käyvä omalaatuinen tyttö. Toisaalta tarina on helppo, toisaalta se ei ole kovin konkreettinen. Mahtavatko tottumattomat teinit tulkita tätä liian kirjaimellisesti ja sen myötä pitää tarinaa liian kummallisena? Kuulen jo elävästi korvissani äänet: "En tajuu!"

4 kommenttia:

  1. Itse arvioisin tämän uppoavan noin kymmenvuotiaisiin lukijoihin. Itseäni hieman häiritsivät Skelligissä luonnottomalla tavalla pikkuvanhat lapset ja melko osoitteleva dialogi. Satumaisuus kuitenkin saattaisi vedota nuoreen lukijaan, joka ei tuollaisia seikkoja pistä merkille. Toisaalta samaiselle nuorelle lukijalle juurikin tuo mainitsemasi symbolisuus voi koitua ongelmaksi. En oikein osaa sanoa, kenelle tällainen kirja voisi olla sopiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Tuntuu, että nuoret kaipaavat juonivetoisempaa luettavaa. Tässä kun ei kuitenkaan kovin paljoa tapahdu.

      Poista
    2. Riippuu varmaan myös lukijasta. Minä olisin varmaan tästä lapsena pitänyt ihan tällaisenaan. On kuitenkin totta, että juoni ja seikkailullisuus ovat tärkeitä elementtejä ahmimisikäiselle.

      Poista
    3. Totta, riippuu lukijasta. Monella nuorella on vaan nykyään harmittavan heikko lukutaito ja esim. näkökulman vaihdokset sekoittavat kokonaan. Toisaalta lapsi voi lukea tämän symbolisuutta miettimättäkin.

      Poista