tag:blogger.com,1999:blog-930477320596971575.post4552284802348477703..comments2016-03-09T15:53:47.690+02:00Comments on Kissa kirjahyllyssä: Päivä 19 – Suosikkikirja, josta on tehty elokuva Lukijahttp://www.blogger.com/profile/03542300915847020720noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-930477320596971575.post-90986914396429072962014-01-26T09:41:21.990+02:002014-01-26T09:41:21.990+02:00Joskus tuntuu, ettei kirjaa ja elokuvaa ole mitään...Joskus tuntuu, ettei kirjaa ja elokuvaa ole mitään järkeä edes verrata toisiinsa. Kyseessä on kuitenkin niin eri lajit, vaikka ne toisinaan samoja tarinoita hyödyntävätkin. Virgin Suicides oli muuten parempi leffana kuin kirjana. Se ei vaan tullut mieleen suosikkikirjoja mietittäessä. Ja Hohto tosiaan oli elokuvana siedettävä.Lukijahttps://www.blogger.com/profile/03542300915847020720noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-930477320596971575.post-82350967011675169192014-01-25T14:33:52.406+02:002014-01-25T14:33:52.406+02:00Useimmiten elokuva on kirjan lukeneelle pettymys, ...Useimmiten elokuva on kirjan lukeneelle pettymys, ajoittain jopa häväistys. Se tiedetään, sanovat kirjaihmiset. En luettele esimerkkejä, koska niitä ovat lähes kaikki. Ehkä vähiten olen ollut pettynyt Stephen Kingin Hohto-romaanista tehtyyn elokuvaan, vaikkakin loppuratkaisu näissä oli erilainen. Yllättävää kyllä, joskus nerokas tarina ikään kuin kantaa huonoa tai keskinkertaista elokuvaa. Mielestäni jenkkisiirapoinnistaan huolimatta Paahde-elokuva ei pilannut aiempaa lukukokemusta, vaan pikemminkin saattaisi jopa houkuttaa jotakuta kirjan pariin. Fight Club tai Yksi lensi yli käenpesän voisivat olla myös hyviä esimerkkejä ilmiöstä, jossa tarina ei ole pilaantunut kuvatessa - vaikka harvat näistä sitä kirjaversiota taitavat edes tuntea. Onko siis mahdollista, että tarpeeksi vetovoimainen tarina riittää joskus kannattelemaan jopa elokuvaversiota?väkynoreply@blogger.com