Ihan sujuva ja onnistunutkin tarinainen mielestäni melko kuluneesta aiheesta eli äiti - tytär -suhteista useammankin sukupolven ajalta. Pidin kirjailijan tavasta käyttää kieltä luovasti, tekstissä oli paljon omia outoja verbejä ja adjektiiveja. Yleistunnelma kirjassa on synkähkö - ikään kuin menneiden sukupolvien taakka yhä painaisi nykynaisten harteilla ja vuosien takaisesta sukurasitteesta ei eroon pääse ikinä? On pakko elää samoin kuin naiset ennen kertoja-Varpua? Tarina ei ole kepeä ja nopea vaan jotenkin sellainen ankea ja vahva, miellyttävälukuinen kuitenkin.
Arvio: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti