tiistai 31. elokuuta 2010

Elokuu 2010, osa 2

71. Aleksander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1

Tämä on kuulemma "hyvän mielen kirja". Niin taisi olla "P.S. Rakastan sinua" -kirjakin, jota inhosin. Ei tämä ainakaan dekkari ole, ennemminkin aikuisten satu, jossa hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja. Päähenkilö Mma Ramotswe on kuin tyttökirjojen hyveellisten sankareiden ja Neiti Etsivän risteytys - niin hyväsydäminen ja nokkela, armollinen pahiksille. Kai tästä joku hyvälle mielelle tulee? Liian opettavaista ja osoittelevaa mulle.

Arvio:  2/5

72. Ben Elton: Eedenistä vikaan

Eltonin tyly ja karu tulevaisuusvisio osoittaa oivallisesti ihmisen tyhmyyden. Pidän Eltonin tyylistä ja asenteesta.

Arvio:  3/5

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Elokuu 2010, osa 1

66. Jo Nesbo: Lepakkomies

Puhutun ja kohutun Nesbon ensimmäinen teos vaikuttaa aika tavanomaiselta dekkarilta, kunnes puolivälissä muuttuu. Liian moni päähenkilöistä kuolee ja jokin sellainen koukuttava elementti ehkä puuttuu? Pidin, en pitänyt, pidin, en pitänyt, pidin....?

Arvio:  2/5

67. Alan Drew: Vesipuutarhat

Takakannesta: "Istanbul 1999. Itä ja länsi, muslimit ja kristityt. Kaksi perhettä, kaksi kulttuuria."
Kirjailija on amerikkalainen mies, joka kertoo tarinaa muslimitytön ja -miehen näkökulmasta. Silti kerronta vaikuttaa yllättävän uskottavalta. Kulttuurien yhteentörmäys on toki myyvä, kiinnostava ja moniulotteinen aihe.

Arvio:  3/5

68. Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman

Tästäkin kirjasta ja kirjailijasta olen lukenut netistä. Lyhkänen tarinainen henkisesti pahoinvoivista ihmisistä ja heidän lapsuudentraumoistaan. Taas sellainen ihan ok, lukemisen arvoinen kyllä, mutta luulenpa että tämä kuitenkin hyvin nopeasti unohtunee mielestä.

Arvio: 3/5

69. Jo Nesbo: Punarinta

Olen utelias tämän Nesbon suhteen, mutta jokin määrittelemätön jokin tässäkin tarinassa tökki. Ohuet ja yksiulotteiset henkilöt? Vastenmielisen oloinen päähenkilö? Aika- ja henkilöhyppelyt liian pienissä palasissa? Viimeksi mainittu ei kyllä yleensä häiritse lukemista. Luin pienissä palasissa ja jaksoin innostua vasta sadasta viimeisestä sivusta. Objektiivisesti kai ihan hyvä dekkari. Subjektiivisesti jokin vain ei toimi. Ei voi mitään.

Arvio: 2/5

70. Virpi Hämeen-Anttila: Päivänseisaus

Kirjan mies- ja naispäähenkilöt eivät päädy tässäkään pariskunnaksi, vaikka lukija niin odottaa. Hämeen-Anttila on kieltämättä taitava kirjoittaja - simppeli ja soljuva tarina ei ole mitään hömppähöttöä.

Arvio:  3/5

Heinäkuu 2010, osa 2

62. Marko Leino: Epäilys

Sekavan alun jälkeen ihan kelpo dekkari. Lopussa kaikki jäi vain ärsyttävästi auki. Edes oikea murhaaja ei selvinnyt poliisille, lukijalle kylläkin.

Arvio:  3/5

63. Charlaine Harris: Living Dead in Dallas

Toinen Sookie Stackhouse -kirja. Näitä on kuulemma jo ilmestynyt kymmenen. Kepeää hömppää, jota lukee mielellään enkuksi. Mutta että kymmenen kirjaa? Alkanee toistaa itseään?

Arvio: 2/5

64. Pauliina Susi: Lukot

Nopeasti lukaistavaa sujuvaa tekstiä. Luin yhden iltapäivän aikana koko kirjan. Päähenkilö oli äikänope - ihmeen paljon niistäkin mokomista kirjoitetaan. Ihan mukava kirja, piti mielenkiinnon yllä eikä ollut kovin tavanomainen juoneltaan. Ei ollut tosin millään tavalla mitenkään ihmeellinenkään.

Arvio: 3/5

65. Reijo Mäki: Valkovenäläinen

Taas yksi Jussi Vares -dekkari. Kuulemma jo kahdeskymmenes. Ihan hupaisa ja koukuttava. En vaan jaksa uskoa, että todellisen elämän juopot ovat verbaalisesti yhtä lahjakkaita kuin Mäen fiktiossa? Hyvää viihdettä, mutta ehkä olen lukenut jo liikaa tätä samaa, kun vähän tökkäisee.

Arvio:   3/5

lauantai 28. elokuuta 2010

Heinäkuu 2010, osa 1

58. Anja Snellman: Parvekejumalat

Somaliperheen tytär haluaa tulla suomalaiseksi vapaaksi nuoreksi. Toisaalla suomalainen, liikaakin vapauksia saanut tyttö haluaa kääntyä muslimiksi. Ärsytti somalilasten teennäiset nimet ( Anis, Vanilja, Fenkoli, Räkättirastas...) Muuten kirja kyllä pisti ajattelemaan ja puhui voimakkaasti tasa-arvosta saarnaamatta. Kiinnostava mutta vähän ärsyttävä.

Arvio:  4/5

59. Henning Mankell: Syvyys

Tämä kolahti ja kovaa. En edes varsinaisesti tiedä miksi. Päähenkilö on jotenkin niin hirveä - hirveän kiinnostava ja hämärällä tavalla inhimillinen kaikessa kamaluudessaan ja itsekkyydessään. Itseltään hukassa olevan ihmisen traagisesti päättyvä tarina - valheiden verkko pettää lopulta. Itsekeksityssä todellisuudessa ei voinutkaan elää ja olla. Hieno kuvaus. Hieno ja karmea ja karmiva.

Arvio:  5/5

60. Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Kirjeromaani sodan ajoilta. Kirjallisuutta, jossa lukeminen ja kirjallisuus ovat keskeisessä osassa. Tästä olen lukenut netistä, mutta enpä juuri jaksanut innostua tästä kirjasta. Se ei vetänyt mukaansa vaan lähinnä tylsistytti. Meinasin jopa jättää kesken.

Arvio:  2/5

61. Leena Lehtolainen: Henkivartija

Taattua Lehtolaista. Mielellään näitä lukee, vaikka kirjan rakkaustarina olikin todella naiivi ja muutenkin kirja oli vähän epäuskottava. Mutta silti sujuva, nopea- ja helppolukuinen, mukaansatempaava. Ei sortunut sellaiseen omahyväisyyteen mitä kerronta joissain muissa Lehtolaisen kirjoissa. Ilvesteema oli kiva.

Arvio:  3/5

Kesäkuu 2010

52. Kreetta Onkeli: Kutsumus

Jollakin tavalla pidin tästä kyllä valtavasti. Kahden sekopäisen kirjalilijan elämää. Lyhyitä lauseita, tiivistä tekstiä, josta muodostui outo, toimiva kokonaisuus.

Arvio:  3/5

53. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa

Luin tätä hitaahkosti, mutta tarinan pariin oli aina mukava palata. Henkilöt olivat hyvällä tavalla outoja, kiehtovia, eläviä ja tarinan kulku ei ollut ollenkaan arvattava. Suuri pieni tarina vai pieni suuri? Haluan ehdottomasti lukea lisää Austeria.

Arvio: 3/5

54. John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä

Mahtavaa, että sain tämän uutuuden käsiini näin nopeasti. Irving on suuri tarinankertoja ja tämä on suuri tarina - perhe- ja pakotarina, joka alkaa 1950-luvulta ja päätyy 2000-luvulle. Yksityiskohtaisuus kiehtoi ja puudutti yhtä aikaa, plussaa myös täydellinen ennalta-arvaamattomuus. Henkilöhahmot olivat kaikki todella kiinnostavia, samoin heidän välisensä suhteet. En pitänyt lopusta - että kirjan kirjailija alkoi lopussa kirjoittaa juuri tätä kirjaa. Liian kulunut ratkaisu.

Arvio: 4/5

55. Charlaine Harris: Dead Until Dark

True Blood -tv-sarja perustuu vampyyrikirjasarjaan, jonka ensimmäinen osa tämä on. Yllättävän uskollisesti tv-sarja menee kirjan mukaan. Kevyttä ja helppoa luettavaa, jonkinlaista huumoriakin on mukana. Eka osa (eli tämä) on ilmestynyt suomeksi, mutta suomennos on teini & kökkö, joten taidan pysytellä alkuperäiskielessä.

Arvio: 3/5

56. Pauliina Susi: Ruuhkavuosi

Kolmekymppinen nainen suorittaa elämäänsä: pätkätöitä, gradua, vauvaa, omakotitaloa. "On turvallisempaa tehdä työtä, jossa puuhastellaan sanojen kanssa. Minä jätän vaaralliset kotityöt muille." Mihinkään muuhun en sitten osannutkaan samastua.

Arvio: 2/5

57. Kira Poutanen: Kotimatka

Tämä olikin ihan ok kirja - ei sellaista roskaa kuin se edellinen, jonka luin Poutaselta. Pariisiin syyllisyyttä paennut Laura palaa kotimaahansa siskonsa häihin ja vanhat salaisuudet nousevat pintaan. Mukavasti Suomi ja suomalaisuus nähtiin ulkopuolelta ja niistä revittiin huumoria. Helppoa ja sujuvaa höttöä, ihan jees kesälomaluettavaa.

Arvio:  3/5

Toukokuu 2010, osa 3

48. Paulo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Omalaatuinen tarina Alicesta ja Mattiasta, joilla kummallakin on paljon sekä fyysisiä että psyykkisiä arpia. Jonkinlainen yksinäisyyden ja toiseuden kuvaus, josta itse asiasta pidin melko paljon.

Arvio:  3/5

49. Siri Hustvedt: Lumous

Voiko tarinan lukea väärin? Jollain tavalla pidin taas tästä todella paljon ja jollain kumman tavalla kuitenkin tuntuu, että luen näitä Hustvedtin kirjoja "väärin". En ehkä kiinnitä huomiota oikeisiin asioihin oikealla tavalla? Tulkitsen jotain keskeistä väärin? Tarina oli joka tapauksessa outo ja kiehtova.

Arvio:  3/5

50. Laura Honkasalo: Lumen saartama kahvila

Novelleja, lyhkäsiä elämien palasia, joista olisi mielellään lukenut lisääkin. Ohimeneviä hetkiä naisten ja lasten näkökulmasta.

Arvio: 3/5

51. Reijo Mäki: Lännen mies

Kepeää ja mukavaa aivolepoa, nopeasti lukaistavaa Varesta. Jostain syystä tykkään kyllä.

Arvio:  3/5

Toukokuu 2010, osa 2

43. Mikko Karppi: Sateen varjo

Paljon parempi (ja lyhyempi) kuin Väinämöisen vyö. Yllättävän hyvä itse asiassa. Masentuneen masokistipäähenkilön traumat paljastuvat vähitellen. Karmeudessaan kiehtovaa.

Arvio:  4/5

44. Elina Tiilikka: Punainen mekko

Parikymppinen pimu ei halua opiskella eikä tehdä töitä, joten päätyy myymään itseään helpon rahan toivossa. Päähenkilö on vastenmielinen saamaton luuseri, joka ei herättänyt minkäänlaisia sympatioita. Kissanrääkkäysjutut jäi pyörimään mieleen. Tekoraflaava, myynee hyvin siksi, koska perustuu tositapahtumiin.

Arvio:  2/5

45. Kari Hotakainen: Ihmisen osa

Olen halunnut lukea tämän lokakuusta saakka, kun kuulin Hotakaisen puhuvan tästä kirjamessuilla. Aivan loistava kirja, paljon parempi kuin mitä odotin. Täynnä mitä merkillisimpiä ihmiskohtaloita. Kirjan tunnelma muuttuu tarinan edetessä täysin ja lukija yllättyy. Huikea.

Arvio: 5/5

46. Anne B Ragde: Vihreät niityt

Berliininpoppelit-trilogian kolmas osa alkaa ja etenee ankeissa tunnelmissa, mutta edelleen nautin henkilöistä ja kerronnasta. Ei tähän taida enää tulla jatkoa? Kaikki vaan jäi niin ärsyttävästi kesken.

Arvio:  4/5

47. Maarit Verronen: Osallisuuden tunto

Taas yksi sellainen peruskiva luettava. Sosiaalitieteilijä ystävystyy juopon kollegansa tädin kanssa ja tonkii omia sukujuuriaan lastenkotitaustan vuoksi. Vähän epäuskottava ja asiat ratkesivat jotenkin ihmeellisen helposti.

Arvio:  3/5

Toukokuu 2010, osa 1

39. Laura Honkasalo: Eropaperit

Perhetarina, joka hyppii 1940-luvulta 2000-luvulle. Avioero 70-luvulla, lähinnä lapsen näkökulmasta. Pidin tästä enemmän kuin mitä alunperin kuvittelin. Jotenkin karu, aito, uskottava tarina.

Arvio: 4/5

40. Anne Tyler: Avioliiton lyhyt oppimäärä

"He rakastivat toisiaan, mutta eivät voineet sietää toisiaan..."
Monta vuosikymmentä kattava perhetarina. Ihan perusmukavaa luettavaa, ei mitään lässynläätä muttei erityisen älykästä tai yllättävääkään. Tyttären katoaminen tuntuu olevan teemana tässä.

Arvio:  3/5

41. Kari Hotakainen: Klassikko

Erikoinen tapaus. Kummallinen kirja, josta ei tiedä mitä sanoisi. Alussa miehekkäitä autopuheita useammastakin perusluuserimiehen näkökulmasta. Sitten kirjailijakertojan (mukahotakaisen) päiväkirjamerkintöjä, jotka muistuttavat osaltaan jopa Adrian Molen päiväkirjaa? Lopussa palataan Alfa Romeoon. Ei ollut ihan mun juttu tämä kirja.

Arvio:  2/5

42. Pirkko Muikku-Werner: Tositarkoituksella. Näkökulmia kontakti-ilmoituksiin

Hyvin kansantajuista kielentutkimusta. Ajoittain liiankin yksityiskohtaista näin huvikseen luettavaksi.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Huhtikuu 2010, osa 2

35. Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti

Aika mitäänsanomaton tarina, joka luulee sanovansa paljon pienillä yksityiskohdilla. Aika latteaksi jää kuitenkin. Olisin nuorempana pitänyt tästä enemmän.

Arvio:  2/5

36. Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä

Tarinasta on jotenkin vaikea saada otetta. Maailmaan ei kovin hyvin päässyt sisälle.Päähenkilöllä on sama nimi kuin kirjailijalla... hmm. Kaikki vain tapahtui, mitään ei selitetty. En tiedä tästä.

Arvio:3/5

37. Ben Elton: Popcorn

Olen ollut viime aikoina sen verran kyrsiintynyt, että näin aggressiivisen kirjan lukeminen tekee kumman hyvää. Väkivaltaelokuvien ylimielinen ohjaaja joutuu yllättäen itse keskelle tilannetta, joka voisi olla hänen omasta elokuvastaan. Aivan loistava satiiri nykymaailman mielettömyydestä.

Arvio:  3/5

38. Kira Poutanen: Rakkautta au lait

Bimbo opiskelijapimunen lähtee Ranskaan, tapaa tietysti heti täydellisen miehen ja hössöttää pissistyyliin vaatteista ja meikeistä. Miksi mulla on mielikuva, että Poutasen aiemmat kirjat olisivat olleet fiksumpia? Tämä on kai sitä chick lit -tyyliä, jota en koskaan ajatellut alentuvani lukemaan. No, luinpa jostain syystä loppuun tämänkin vähä-älyisen tarinan kuitenkin. Tämän huonompaa kirjaa tuskin tänä vuonna luen.

Arvio:  0/5

Huhtikuu 2010, osa 1

30. Richard Rayner: Pilvien piirtäjä

Kiinnostavinta kirjassa on se, miten jenkeissä asuva britti kuvaa Suomea, suomalaisuutta, Suomen historiaa. Ihan luettava ja miellyttävä, mutta ei niin "suuri tarina" kuin mitä luulee olevansa. Luin pienissä pätkissä - tarina ei ollut niin koukuttava, että olisi tullut tarve lukea heti loppuun. Päähenkilö oli aika ärsyttävä, ei kovin elävä vaan aika yksiulotteinen.
Rakkaustarinana aika naiivi.

Arvio:  3/5

31. Joolz Denby: Billie Morgan

Nelikymppinen mustiinpukeutuva nainen muistelee elämäänsä hyljeksittynä lapsena, huume- ja prätkäpiireissä pyörivänä teininä, murhaajana. Billien elämä oli varsin kiinnostava, luuserituttavaperheen ei. Pidin tavasta, jolla tarina oli kerrottu, vaikka joissain vaiheissa ankeus vähän tökki.

Arvio: 3/5

32. Pertti Jarla: Fingerpori

Hii haa! Rivo-Riitta, Jeesus ja Hitler. Homonymian riemuvoitto. Hihityttää. Parasta. Pitäisiköhän näitä hankkia omaksi?

Arvio: 4/5

33. Virpi Hämeen-Anttila: Muistan sinut Amanda

Ajattelin, että Hämeen-Anttilan tapaan kirjan alussa olevat toisiinsa liittymättömät mies- ja naispäähenkilöt ovat lopussa sataprosenttisen varmasti rakastavaiset. Tarinan puolivälissä ne paljastuivat sisaruksiksi ja loppu käänsi sitten taas kaiken päälaelleen. Aika tyypillistä Hämeen-Anttilaa - mukaansatempaavaa, nopealukuista, ihan jees mutta liian kevyttä ehkä kuitenkin? Parempi kuin "Perijät".

Arvio: 3/5

34. Anne B Ragde: Erakkoravut

Jatkoa Berliininpoppeleille. Mukava päästä takaisin tähän maailmaan. Pidin yhtä paljon kuin edellisestä osasta. Henkilöt ovat aitoja ja inhimillisiä, tarina karuudessaan uskottava. Loppu jäi niin ärsyttävästi kesken, että pakko löytää jostain seuraava osa pian...

Arvio:  4/5

Maaliskuu 2010, osa 2

26. Paul Auster: Lukittu huone

New York -trilogian viimeinen osa. Yhtä hämmentävä kuin edelliset. Ilmeisesti hyvän kirjan merkki on se, että kirjan lopussa tekisi mieli aloittaa koko tarina (trilogia) alusta saadakseen vastauksia edes joihinkin kysymyksiin.

Arvio:  4/5

27. Sue Townsend: Adrian Mole ja järisyttävät joukkotuhoaseet

Kaipaan jotain aivotonta luettavaa. Ja sitä sain. Molen päiväkirjassa kaikki menee pieleen ja epäonnistuu epäonnistumisen jälkeen. Komiikka ei naurata mutta silti tätä lukee mielellään?

Arvio: 2/5

28. Anna Gavalda: Viiniä keittiössä

Lyhyen hetken kuvaus. Lähes kokonaan miniän ja apen vuoropuhelua. Miniä on petetty ja jätetty, apen taustalta paljastuu vastaavaa. Taas yksi tällainen perus-ok nopea luettava, joka unohtuu samantien.

Arvio: 3/5

29. Khaled Hosseini: Leijapoika

Elämää Afganistanissa taas. Luokkaeroja, ystävyyttä. Mukaansatempaava tarina piti otteessaan. Toivottavasti Hosseini kirjoittaa lisää.

Arvio:  4/5

maanantai 23. elokuuta 2010

Maaliskuu 2010, osa 1

21. Anne B. Radge: Berliininpoppelit

Kolmen erilleen ajautuneen norjalaisveljeksen äiti halvaantuu joulun alla. Aluksi tarina tuntui liiankin ankealta, mutta ihmissuhteiden ankeus on jotenkin uskottavaa ja tarinan norjalaisuus- ja sikala-aspektit olivat varsin kiinnostavia ja henkilöhahmot elävän tuntuisia. Kyllä, luen jatko-osatkin.

Arvio:  4/5

22. Paul Auster: Aaveita

New York -trilogia jatkuu. Tarinan kaikilla henkilöillä on värin nimi (Blue, Black, White...) Tässäkin päähenkilö varjostaa toista henkilöä ja kadottaa samalla itsensä tai joutuu itsensä vangiksi. Lopulta ei voi tietää kuka on mikäkin. Lyhyimpiä lukemiani kirjoja, vain 86 sivua. Ehkä trilogian viimeinen osa selvittää asioita hieman?

Arvio: 3/5

23. Ian McEwan: Amsterdam

Luin tätä lyhyttä kirjaa aivan liian pienissä palasissa. Jäi sellainen olo, että joitakin yksityiskohtia saattoi jäädä huomaamatta. Kahden miehen yhteinen rakastajatar kuolee nopeasti etenevään sairauteen ja miehet tekevät toisilleen eutanasialupauksen mikäli itse sairastuvat. Siitähän ei mitään hyvää seuraa. Ok-kamaa.

Arvio:  3/5

24. Essi Kummu: Mania

Nainen sekoaa tietokonepelien maailmaan. Naisen lapsi luulee olevansa leijona tai lintu. Koostui takaumista. Kerronta jokseenkin miellyttävälukuista.

Arvio:  3/5

25. Richard Yates: Revolutionary Road

Ontto avioliitto, tyhjä elämä. Pettymyksiä siitä, että mikään ei tunnu miltään.Suuria odotuksia, epärealistisia suunnitelmia. Satiirista ihmisen sisäisen tyhjyyden kuvausta. Viisikymmenlukua, hyvin amerikkalaista.

Arvio:  3/5

Helmikuu 2010, osa 2

16. Kreetta Onkeli: Kotirouva

Kauhutarina erämaasta, jonka nimi on perhe. Avuton yksinäinen yksinelävä kolmekymppinen haaveilee perheestä ja odottaa, että ensimmäinen vastaantuleva mies poimisi mukaansa kotiorjaksi ja lapselleen äidiksi. Paikoitellen ärsyttävän luettelomaisia megavirkkeitä. Sisältö horroria. Kai jotkut näinkin elää?

Arvio:  3/5

17. Sue Townsend: Adrian Mole: Cappuccinovuodet

Hadrianus Molen päiväkirjan jatko-osa aikuisena. Olen teininä lukenut niitä teiniversioita. Nopea- ja helppolukuinen, samanlainen kuin ne teinipojan päiväkirjat. Jollain tavalla koominen muttei "armottoman hauska" kuten takakansi lupaa.

Arvio: 3/5

18. Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan

Erilainen kuin muut Lehtolaiset, perustuu äidinkielenopettajan ja hänen miehensä päiväkirjamerkintöihin. Häiritsi erittäin paljon, että molemmat kirjoittavat päiväkirjaansa samalla tavalla, siten kuin Lehtolainen kirjoittaa. Luulisi ammattikirjailijan osaavan jäljitellä useampaa tyyliä? Nopeasti lukaistu välipala.

Arvio: 3/5

19. Paul Auster: Lasikaupunki

Outo. Kirjailija on sisällyttänyt teokseen itsensä tai ainakin samannimisen henkilön. Loppupuolella selvisi, että kyllä, kirjailija itse on teoksensa henkilö - kirjan henkilönä on jopa Austerin vaimo Siri Hustvedt! Tämä taas pisti miettimään, onko kirjan päähenkilö todellinen vai fiktiivinen? Entä kuka minä lukijana olen?
Kirja jätti auki paljon kysymyksiä. Täytynee jatkaa trilogian lukemista. Hyvin hämmentynyt olo jäi tästä.

Arvio: 4/5

20. Jayne Anne Phillips: Äidin aika

Kolmekymppinen nainen, vastasyntynyt vauva, mies, miehen lapset, kuolemansairas äiti, lapsenvahti, koiria.
Jos päähenkilö muka "on tottunut elämään vapaata, epäsovinnaista elämää" ja matkustelemaan pitkin Intioita, niin ihmeen helposti ja yksinkertaisesti se sopeutuu vauvan, äitinsä ja miehensä lasten hoitajaksi. Ei mitään pohdintaa tästä ristiriidasta! Naiseus nähdään oudosti äitiyden ja muiden ihmisten kautta elämisen läpi, mikä ei kyllä henkilökohtaisesti puhuttele yhtään.

Arvio:  3/5

Helmikuu 2010, osa 1

11. Virpi Hämeen-Anttila: Perijät

Tämä oli pienoinen pettymys. Odotin jotain "niin hyvää mutta niin kevyttä" -tyyppistä, mutta saippuakuvioon ujutetut teknologiayrityksen taloussotkut oli lopulta aika tylsä aihe. Ja kahden päähenkilön romanssia pedattiin koko tarinan ajan melko alleviivaavasti.

Arvio:  2/5

12. Arto Salminen: Kalavale

Tarinaa kertovat vuorotellen vanha kalju tv-tuottaja ja hänen nuori kaunis bimbomissityttöystävänsä. Jostain luin, että esikuvina olisivat Spede ja Maria Drockila. Hah. Jonkinlainen tosi-tv- ja yhteiskuntakriittinen täysin överiksi menevä kannanotto nykymaailman mielettömyydestähän tämä on.

Arvio:  3/5

13. Ian McEwan: Rannalla

Nuoripari ei osaa puhua toisilleen. Lyhyt tarina pienestä draamasta, joka paisuu suureksi. Jotenkin hienolla tavalla tämä saavutti jotain ihmisyyden omahyväisyydestä. Ylpeydestä. Tai jotain. Pitäisi varmaan lukea uudestaan tarkempaa erittelyä varten, mutta jokin tässä oli hienoa.

Arvio:  4/5

14. Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin

Toisaalta pidän Hustvedtin tavasta kirjoittaa ja kertoa tarinaa, mutta jotain kumman etäännyttävää siinä on. Välillä tuntui, että pääsi hyvin sisälle kirjan maailmaan ja sitten tarinaan tuli taas jotain outoa, joka hajotti kaiken yhtenäisyyden. Voisiko sanoa, että pidän lauseista mutten niin paljon niiden muodostamasta kokonaisuudesta?
Lopussa kaikki sai kuitenkin merkityksen. What I loved. On tällä kirjalla ansionsa.

Arvio:  4/5

15. Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa

Elämää Afrikassa, Nigeriassa 1960-luvulla, osittain Biafran sodan varjossa. Vaikka tämä olikin tavallinen tarina tavallisista ihmisistä, pidin tästä erittäin paljon. Jotain vaikuttavaa tässä oli.

Arvio:  4/5

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Tammikuu 2010, osa 2

6. Miika Nousiainen: Maaninkavaara

Kestävyysjuoksuun hullaantuneen isän poika katoaa kisamatkalla. Isä alkaa valmentaa tytärtä. Touhu menee täysin absurdiksi.
Jotain perisuomalaisuuden hyvin tavoittavaa tässä on. Näkökulmien vaihtuminen sopi tarinaan erittäin hyvin.

Arvio:  3/5

7. Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua

Alusta saakka mietin, että en taida lukea tätä loppuun. Sadan sivun jälkeen alkoi tuntua, että ehkä tämän olisi voinut lukea enkuksi? Erittäin naiivi, yksinkertaista kieltä, mukasyvällinen aihe (kuolema) muttei minkäänlaista syvyyttä. Olisin kai pitänyt tästä 20 vuotta sitten? Lajissaan (popularistista rakkaushömppää teinipissiksille) kai ihan hyväkin. En vaan kuulu kohderyhmään...

Arvio:  1/5

8. Annina Holmberg: Kaiku

Kulttuurijulkimoperheen tytär tilittää äitiydestä ja tyttäryydestä ei mitään kovin tuoreita ajatuksia. Ihan jees tämä oli flunssassa lukea ja edelliseen lukemaani verrattuna vaikutti jopa kelvolta.

Arvio:  3/5

9. Petra Hammerfahr: Pahantekijä

Häiriintyneessä lapsuudenkodissa kasvanut nuori nainen tappaa uimarannalla miehen. Teon taustoja ja naisen traumoja aletaan selvittää. Asiat menneisyydestä paljastuvat aika epäjohdonmukaisesti, mikä on ansio, koska jollain tavalla loppu onnistuu yllättämään. Haluan lukea lisää tätä, kesällä, takapihalla.

Arvio:  3/5

10. Lari Kotilainen ja Annukka Varteva: Mummonsuomi laajakaistalla

Popularistista pohdintaa suomen kielen sanaston muuttumisesta.

Tammikuu 2010, osa 1

1. Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia

Tämäkin on sen verran puhuttu ja kohuttu kirjailija, että odotin jotain enemmän? Sukutarina, joka on ihan luettava, muttei mitenkään erityinen. En päässyt oikein sisälle koko tarinaan, luin sen ikään kuin kaukaa ulkopuolelta. Loppupuolella alkoi tuntua, että ehkä tarina oli tarkoituskin lukea sillä tavalla?

Arvio:  3/5

2. Pirjo Hassinen: Sano että haluat

Hassinen kirjoittaa aina Jyväskylästä, vaikka kirjojen kaupungit ovatkin nimettömiä. Tai sitten vain luen niistä Jyväskylän?
Tunteiden kuvaus on melko osuvaa ja onnistunutta, hassismaista. Naispäähenkilö alkoi jossain vaiheessa ärsyttää vauvahaaveillaan ja riippuvuudellaan. Ja korostetulla perhekeskeisyydellään ja rakastamisellaan. Ei vaan osaa samastua yhtään.

Arvio: 3/5

3. Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Arkielämää Afganistanissa. Kyllä tämä on sairas maailma. Tarinana kieltämättä onnistunut, koukuttava ja koskettava. Luin lähes yhdeltä istumalta.

Arvio: 4/5

4. Henning Mankell: Italialaiset kengät

Vanha mies elää erakkona keskitalvella ulkosaaristossa. Yksinäisyyden kuvausta. Erakkoelämässä on aina jotain kiehtovaa. Epäuskottava - yhtäkkiä erakon elämään ilmaantuu perhe ja ystäviä? Kaikessa arkisuudessaan ja vähäeleisyydessään miellyttävä tarina.

Arvio: 3/5

5. Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet

Pennut lukevat tätä koulussa. Muistaakseni tämä sai Finlandia Juniorin joitakin vuosia sitten? Aluksi en pitänyt tästä ollenkaan - ja tuskin olisin pitänyt lapsenakaan. Loppua kohden tarina alkoi olla ok. Täynnä fantasian kliseitä ja monista kohdista näkyi, että vaikutteita oli otettu sieltä sun täältä.

Arvio:  2/5

lauantai 21. elokuuta 2010

Havaintoja vuodesta 2009

Luen liikaa hömppää. Luen liikaa sellaista, jota ilmankin voisin olla, jota lukemattakin pärjäisin. Toisaalta luen, kun olen väsynyt enkä jaksa rasittaa aivojani liikaa. Luen viihtyäkseni, päästäkseni eroon arjen asioista. En lue päteäkseni tai suorittaakseni, koska ammatin vuoksi muka täytyisi.

Vuoden 2009 suosikkikirjailijani, joiden kirjoja haluan lukea jatkossa lisää

Johanna Sinisalo
Stieg Larsson
Miika Nousiainen
Markus Zusak

Lukemani kirjailijat, joiden kirjoista en pitänyt vuonna 2009 ja joiden kirjoja tuskin luen lisää

Paulo Coelho
James Patterson

Ristiriitaiset kirjailijat vuonna 2009. Pidin yhdestä kirjailijan kirjasta ehkä kovastikin, toisesta en välttämättä ollenkaan. 

Laura Honkasalo
Kari Hotakainen
Anna-Leena Härkönen
Henning Mankell  

Eniten lukemani kirjailijat vuonna 2009

Leena Lehtolainen
Reijo Mäki

molemmilta 4 kirjaa 


Vuoden 2009 parhaat lukemani kirjat (ei järjestyksessä)

Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita
Ann-Marie McDonald: Linnuntietä
Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia
Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella
Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti
Markus Zusak: Kirjavaras

Kirjat, joista vähiten pidin vuonna 2009 (ei järjestyksessä)   

Maeve Binchy: Whitethorn Woods
Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty
Henning Mankell: Nimeltään Tea-Bag
Teppo M. : Sata naista
James Patterson: Hämähäkin aika    

Vuosi 2009

Vuonna 2009 luin 56 kirjaa.

1. Susanna Alakoski: Sikalat
2.  Päivi Alasalmi: Valkoinen nainen 
3. Margaret Atwood: Kissansilmä
4. Margaret Atwood: Rouva Oraakkeli
5.
Maeve Binchy: Tara Road
6. Maeve Binchy: Whitethorn Woods
7. Paulo Coelho: Veronika päättää kuolla
8.
Paulo Coelho: Yksitoista minuuttia
9.
Jeffrey Eugenides: Virgin Suisides 
10. Diana Gabaldon: Lumen ja tuhkan maa
11.  Kate Holden: Enkelivaihde
12. Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun
13. Laura Honkasalo: Tyttökerho
14. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie
15. Kari Hotakainen: Sydänkohtauksia
16. Virpi Hämeen-Anttila: Kolmastoista lapsi
17. Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi
18. Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos
19. Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty
20. Seppo Jokinen: Koskinen ja raadonsyöjä
21. Seppo Jokinen: Koskinen ja siimamies
22. Mikko Karppi: Väinämöisen vyö
23. Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia
24. Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti
25. Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella
26. Leena Lehtolainen: Jonakin onnellisena päivänä
27. Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö
28. Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö
29. Leena Lehtolainen: Väärän jäljillä
30. Jeff Lindsay: Dexterin pimeät unet
31. Laura Lindstedt: Sakset
32. Laura Lähteenmäki: Kaaso
33. Henning Mankell: Daisy Sisters
34.  Henning Mankell: Nimeltään Tea-Bag
35. Liza Marklund: Turvapaikka
36. Liza Marklund: Uhatut    
37. Ann-Marie McDonald: Linnuntietä
38. Stephenie Meyer: Vieras
39. Kate Mosse: Labyrintti
40. Reijo Mäki: Aito turkki
41. Reijo Mäki: Enkelit kanssasi
42. Reijo Mäki: Hard Luck Cafe
43. Reijo Mäki: Pitkä lounas
44. Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
45. James Patterson: Hämähäkin aika
46. Carol Shields: Sattumankauppaa
47. Johanna Sinisalo: Linnunaivot
48. Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita
49. Zadie Smith: Kauneudesta
50. Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt
51. Anja Snellman: Rakkauden maanosat
52. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
53. Teppo M. : Sata naista
54.  Dubravka Ugresic: Kiputilahallitus                     
55. Linn Ullmann: Siunattu lapsi
56.  Markus Zusak: Kirjavaras

Joulukuu 2009

52. Kate Mosse: Labyrintti

1200-luvun ristiretket ja vuoden 2005 arkeologiset kaivaukset kietoutuvat yhteen. Jotain tärkeää yritetään etsiä ja suojella. Sekoitus historiaa, nykyaikaa, legendoja. Ihan ok luettavaa, mutta tarina ei ollut riittävän mukaansatempaava. Pitkästytti välillä.

Arvio: 2/5

53. Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö

Novellikokoelma. Tämän lukeminen on riittävän yksinkertaista aivojen lepuutusta. Luin nopeasti ja viihdyin, muttei mitään sen ihmeempää.


Arvio: 2/5


54. Zadie Smith: Kauneudesta

Olen joskus yrittänyt lukea jotakin Smithin kirjaa, enkä pitänyt siitä ollenkaan eli ennakkoluuloja tätä kohtaan oli. Alku oli melko mitäänsanomaton. No jaa. Ymmärrän kyllä kirjan ansiot, mutta mikä tekee tästä luvatun "säkenöivän älykkään"? Yliopistomaailman sivistyssanat ja roduista suoraan puhuminen?

Arvio: 3/5

55. Reijo Mäki: Aito turkki

"Aikaa se vain on. Sitähän tulee joka sekunti kellosta lisää."
Novellikokoelma taas. Ei ihan parasta Mäkeä. Kevyitä hauskoja juttuja.

Arvio: 2/5

56. Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti

Harmi, että Larsson kuoli ennen aikojaan. Todella harmi, että tätä ei ole luvassa lisää.

Arvio:  4/5

Marraskuu 2009

49. Reijo Mäki: Hard Luck Cafe

Suosikkiviihdettäni. Viihde alleviivaten. Jussi Vares kohtaa poikansa tulevaisuuden Turussa. Karu tulevaisuusvisio pisti miettimään ja mukana kulki tietysti tyypillinen dekkarijuoni.

Arvio:  3/5

50. Liza Marklund: Turvapaikka

Jatkoa Uhatuille. Ihan luettavaa, mutta päähenkilö alkoi jokseenkin ärsyttää. Ja jos tuo ensimmäinen osa ei ollut totta, niin onko sitten tämäkään? Ei ainakaan kovin uskottavaa ole.

Arvio:  2/5

51. Anja Snellman: Rakkauden maanosat

En muista olenko lukenut tämän aikaisemmin. Ehkä, koska tämä ei ollut mitenkään sellainen, että tämän voisi muistaa. "Erään rakkaustarinan maailmanympärimatka." Lyhyt, kerralla hotkaistava. Unohtui samantien.

Arvio:  3/5

Lokakuu 2009

45. Markus Zusak: Kirjavaras

Kirjavaras on pieni köyhä tyttö, joka asuu sijaisperheessä natsi-Saksassa ja varastaa kirjoja. Hänen tarinansa kertoo kuolema.
Kiehtova ja jollain tapaa tuore. Pidin kyllä kovasti. Jäi mieleen ja pisti ajattelemaan. Rankasta aiheesta huolimatta ei ollut synkkä vaan jotenkin valoisa.

Arvio:  4/5

46. Leena Lehtolainen: Väärän jäljillä

Lehtolaisen kirjat ovat nopeasti hotkaistavia välipaloja, jotka yleensä jättävät hyvän maun suuhun. Tässä kirjailijan perinpohjin selittelevä tyyli alkoi kuitenkin paikoin ärsyttää. Aliarvioiko lukijaa kuitenkin? Ihan näppärä tarina joka tapauksessa. Sopivaa syyslomaluettavaa.

Arvio:  3/5

47. Susanna Alakoski: Sikalat

Kuvaus juopon suomalaisen duunariperheen arjesta 1960- ja -70 -luvun Ruotsissa perheen tyttären näkökulmasta. Lapsen näkökulman vuoksi kieli on simppeliä, tarina soljuu vaivattomasti eteenpäin. Ahdistava aihe ei tuota ahdistavaa tarinaa. Mielelläni ja nopeasti luin.

Arvio:  3/5

48. Liza Marklund: Uhatut


Inhoan huonoja suomennoksia. Ystad on käännetty Y-kyläksi. Loistavaa.
Enpä oikein tiedä mitä tästä ajatella. Nuori ruotsalaisnainen alkaa seurustella muslimimaahanmuuttajan kanssa ja tekee hullu vielä lapsenkin tälle. Mies hakkaa ja vainoaa, nainen kestää ja kärsii eikä tee edes rikosilmoitusta. Lopulta nainen lähtee vainoa karkuun maasta, ei maahanmuuttajamies. Muistan, että tästä kirjasta oli jokin kohu, että perustuuko tämä nyt varmasti tositapahtumiin vaiko eikö. Tositarinana olisi mykistävä ja pysäyttävä, käsittämätön. Kaunokirjallisilta ansioiltaan ei kummoinen.

Arvio:  3/5

Syyskuu 2009

44. Jeff Lindsay: Dexterin pimeät unet

Aihe on sinänsä melko kiehtova - poliisi, joka vapaa-ajallaan murhaa "pahoja ihmisiä" saa matkijan - mutta jokin tässä mättää. Huono suomennos? Yksinkertainen kieli? Loppu salattuine veljineen oli melko korni.

Arvio: 2/5

Elokuu 2009

41. Dubravka Ugresic: Kiputilahallitus

Jugoslavia on hajonnut sodan jälkeen. Joukko nuoria opiskelee (ja yksi opettaa) Amsterdamissa ja he kaikki tuntuvat menettäneen kaiken - kotimaansa, äidinkielensä, historiansa, identiteettinsä. Ajatuksia herättävä kirja, juoneltaan hieman outo ja poukkoileva, mutta piti mielenkiinnon yllä. En ole lukenut tätä muistuttavaa ennen.

Arvio:  3/5

42. Laura Lähteenmäki: Kaaso

Kolmekymppisen naisen ympäriltä kaikki menevät naimisiin ja hän kärsii, riutuu ja uhrautuu sinkkuna ja kaasona. Miksi nämä tällaiset kirjat ovat aina tällaisia? Nyyhkis-bläähkis, ei ole miestä eikä häitä. Voi kyynel.


Arvio: 2/5


43. Stephenie Meyer: Vieras

En ole pahemmin scifiä lukenut eikä tämäkään tyypillisimmästä päästä liene. "Sielut" ovat vallanneet ihmisruumiit omakseen. Vaeltaja-niminen sielu istutetaan Melanie-nimiseen naiseen, joka ei suostu väistymään, vaan pakottaa Vaeltajan etsimään rakastamiaan ihmisiä.
Aika lapsellista hömppää. Viihdyttävää kylläkin. Ei kovin vaikuttava, mutta "ihan kiva" kirja.

Arvio:  3/5

perjantai 20. elokuuta 2010

Heinäkuu 2009, osa 2

37. James Patterson: Hämähäkin aika

Joku kehui Pattersonin kirjoja, siksi lainasin tämän. Jonkinlainen trilleri tämä on olevinaan. Ei kovin jännittävä eikä yllättävä, henkilöt ohuita ja kaavamaisia. Osin ennalta-arvattava, epäuskottava, vähän naiivi. Loppua kohden yritti yllättää, mutta varsin totutuilla tavoilla kuitenkin. Jokin tässä häiritsi kovasti - huono suomennos ehkä? En usko, että luen enempää Pattersonia. Tai ehkä tätä voisi lukea enkuksi?

Arvio:  1/5

38. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

Olen lukenut tämän n. 12 vuotta sitten ja silloin tämä teki suuren vaikutuksen. Ja kyllä, tämä on hyvä kirja, vaikka en muistanut, että henkilöt ovat näin epämiellyttäviä ja kirjassa juodaan ja poltetaan ihan koko ajan.
Ei kuitenkaan täyttänyt odotuksia, mutta odotuksia olikin liikaa.

Arvio: 4/5

39. Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia

Tätäkin on hypetetty niin paljon, että odotukset ovat kovat. Ja kyllä, tarina on kiinnostava, samoin henkilöt todella eläviä. Vaikea tätä on käsistään laskea. Elokuva olisi kiva nähdä myös. Epäuskottavuuskaan ei jostain syystä häirinnyt.

Arvio: 4/5

40. Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella

Pakko on aloittaa jatko-osa heti perään. Tarinana yhä koukuttava kuin edellinen, mutta parempi siksi, koska tämä keskittyi Lisbethiin, joka on kiinnostavampi (ja epäuskottavampi!) hahmo kuin Mikael. Menihän tämä taas ihan tolkuttoman epäuskottavaksi, mutta pakko oli vain lukea-lukea-lukea.

Arvio:  4/5

Heinäkuu 2009, osa 1

34. Paulo Coelho: Veronika päättää kuolla

Tätä kirjaa on hehkutettu paljon monissa yhteyksissä. Ja joo, ideassa on ideaa, mutta en vaan taida pitää Coelhon kirjoitustyylistä. Sitä pidetään kauniina - musta se on vain naiivia. Inhosin kirjailijan tapaa sisällyttää itsensä tarinaan: "Paulo Coelho istui ravintolassa..." Yäk! Loppu pelasti vähän.

Arvio:  2/5

35. Seppo Jokinen: Koskinen ja raadonsyöjä

Perusdekkari. Ihan luettava, muttei milän tavalla erityinen tai mieleenjäävä.

Arvio: 2/5

36. Laura Lindstedt: Sakset

Nainen adoptoi lapsen Kiinasta, muttei löydä lapseen minkäänlaista kontaktia. Pidin kirjoitustavasta, hieman tajunnanvirtamaista, tuoreita kielikuvia. Lopussa tarina muuttui sekavahkoksi, kertoja vaihtui yllättäen ilman varoitusta. Loppu hämmensi ja meni hieman yli.

Arvio:  2/5

Kesäkuu 2009, osa 2

30. Laura Honkasalo: Tyttökerho

Alle kolmekymppinen nainen vinkuvonkuu kuinka elämä menee hukkaan, kun ei ole miestä ja lapsia. Ihan hyvin kirjoitettua, vaikka henkilöt olivat melko kaavamaisia kuitenkin ja aihe on pateettinen. Tällaiset ihmissuhdediipadaapat olisivat uponneet paremmin joskus 10-15 vuotta sitten. Bla-bla-bla.

Arvio: 1/5

31. Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos

"Rakkaus on sitä, että antaa toisen pilata elämänsä."
Mainonnan perusteella luulin, että tämä olisi jokin seksikeskeinen tilitys, keski-ikäisten Akvaariorakkautta... Mutta tämähän olikin parempi. Huumori upposi ja miehen ja naisen suhteen kuvaus oli aika osuvaa.

Arvio:  3/5

32. Margaret Atwood: Rouva Oraakkeli

Nainen on lavastanut oman kuolemansa ja alkaa kerrata elämäänsä: Ylipaino, vaikea äitisuhde, puolalainen rakastaja, ääriasioista innostunut aviomies, jolta pitää salata kaikki, kirjailijan ura kauhuromantiikan ja runojen parissa. Ihan ok lukea, epäuskottavuus vähän häiritsi.

Arvio: 3/5

33. Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö

Novellikokoelma. Kevyttä kamaa, nopeaa ja kepeää kesälukemista. Sujuvaa ja helppoa, ei-mieleenjäävää.

Arvio:  2/5

Kesäkuu 2009, osa 1

26. Reijo Mäki: Pitkä lounas

Luin tätä junassa ja laivassa Viron-matkalla. Juuri sopivaa siihen tarkoitukseen - kevyttä ja viihdyttävää. Juoni on itse asiassa melko kekseliäs. Päähenkilö on turkulainen rikoskirjailija - liekö Mäki ottanut vaikutteita itsestään? Verbaliikka miellyttää - totta kai marja-sanan abessiivi on Marjatta. Lajissaan itse asiassa erittäin koukuttava.

Arvio: 3/5


27. Teppo M. : Sata naista

Blogiin perustuva kirja. Vajaa nelikymppinen mies lyö kymppitonnista vetoa, että saa kaadettua sata naista vuodessa. Pikkunokkelaa sanailua, superkevyttä aivotonta kesälukemista. Jää kesken. Ei jää mieleen.

Arvio: 1/5

28. Kate Holden: Enkelivaihde

Hyvän perheen tyttö sotkeutuu heroiiniin ja alkaa myydä itseään rahoittaakseen huumeet. Raflaava aihe. Kiinnostava siksi, koska on omaelämäkerrallinen.

Arvio: 3/5


29. Seppo Jokinen: Koskinen ja siimamies

Poliisikirja. En ole ennen lukenut Jokista. Ihan hyvin kirjoitettua aivojen nollaamista, mutta vaikka on samantyylistä kuin Mäki, ei ole samanlaista. Ihan jees, ei sen enempää.

Arvio: 3/5

torstai 19. elokuuta 2010

Toukokuu 2009

21. Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita

Koskakohan mä muka viimeksi olen lukenut novellikokoelman? Pidän kuitenkin enemmän pitkistä tarinoista. Jotenkin häiritsee lukemista ja katkaisee lukunautinnon, kun aina pitää aloittaa uusi juttu. Nämä novellit ovat kuitenkin aivan huippuja. Monissa oli mytologiaa, mutta pidin silti eniten arjesta kertovista, kuten "Me vakuutamme sinut" ja Baby Doll". Toivottavasti Sinisalo kirjoittaa lisää ja paljon!

Arvio: 5/5

22. Reijo Mäki: Enkelit kanssasi

Aivotonta viihdettä, mutta pidän tästä. Mäen verbaliikka ja huumori purevat, vaikka eihän tämä mikään korkeakulttuurinen elämys ole. Mutta en nyt sellaista haekaan.
Ei ollut parasta Varesta.

Arvio: 2/5

23. Linn Ullmann: Siunattu lapsi

Kolme sisarpuolta palaa isänsä luokse saareen monen kymmenen vuoden jälkeen. Tässäkin oli lapsuuden julmuutta samalla tavalla kuin Kissansilmässä ja Linnuntiessä. Lapset raiskaavat yhden ja tappavat toisen eikä kukaan osaa epäillä. Hienovaraisesti kerrottu.

Arvio: 3/5

24. Henning Mankell: Nimeltään Tea-Bag

Outo runoilija toimii täysin irrationaalisesti. Kirjassa ei ollut yhtään miellyttävää henkilöä. En pitänyt.

Arvio: 1/5

25. Mikko Karppi: Väinämöisen vyö

Kirja alkaa tavallisena dekkarina, mutta muuttuu nopeasti mysteeriksi Suomen kansanperinteestä ja mytologiasta. Kaksi poliisia, surmatun poliisin veli ja tytär lähtevät vihjeiden avulla etsimään Sammon palasia, jotta voisivat koota Sammon ja siirtyä sen kautta Kalevalaan. Varsin kiinnostava aihe, mutta ei niin mukaansatempaava kuin voisi luulla. Henkilöhahmot jäävät harmittavan ohuiksi. Fantasia ei kuitenkaan ole se mun omin juttu.

Arvio: 3/5

Huhtikuu 2009

16. Kari Hotakainen: Sydänkohtauksia

Aika yhdentekevä. Aihe (elokuvan teko ja sitkeä suomalainen elokuvafriikki) ei sittenkään jaksanut kiinnostaa tarpeeksi.

Arvio: 2/5


17. Henning Mankell: Daisy Sisters

Tätä piti vaan lukea-lukea-lukea. Ei mitenkään ihmeellinen, mutta pidän Mankellin kerrontatavasta. Siinä on jotain aitoa, arkipäiväistä, kotoisaa?

Arvio: 3/5
 

18. Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty

Julkkis tilittää surustaan ja tavikset haluaa tirkistellä. Toivottavasti minäkertoja ei ollut aito Härkönen, vaan neuroottisuus oli fiktiota? Kirja täynnä kliseitä. Nimetön nobody ei ikinä saisi tällaista julkaistua.

Arvio: 1/5

19. Paulo Coelho: Yksitoista minuuttia

"Rakkaus näyttää liittyvän enemmän toisen ihmisen poissaoloon kuin läsnäoloon."
Pidin alusta, mutta lopun "suuret oivallukset" eivät puhutelleet. Loppujen lopuksi tämä oli "Pretty Woman" -tyyppinen satu. Maailman myydyin kirja vuonna 2003? Vaikea uskoa. Silti haluan lukea lisää Coelhoa.

Arvio: 3/5


20. Margaret Atwood: Kissansilmä


Taiteilija näkee elämänsä kissansilmän läpi. Lapsuus- ja nuoruuskuvaukset olivat parasta, loppua kohden lässähti. Ihan ok luettavaa, ei sen enempää.

Arvio: 3/5

Maaliskuu 2009

11. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie

Tämä on pitänyt lukea jo kauan. Ihan erilainen kuin miksi tämän kuvittelin. Hauskempi, outoa huumoria. Tämän perusteella haluan lukea lisää Hotakaista.

Arvio: 4/5

12. Ann-Marie McDonald: Linnuntietä

Alku ärsytti täydellisyydellään, mutta tarina muuttui sitten särmikkäämmäksi. Ei mässäillyt pahoilla asioilla, suora kertomatta kaikkea. Yllättävä loppu, vai oliko sittenkään? Tarina oli hyvä tai sitten olin vain oikeassa mielentilassa lukeakseni juuri tämän kirjan.

Arvio: 4/5
 

13. Leena Lehtolainen: Jonakin onnellisena päivänä

Ahmin tämän, pidin tästä. Sinänsä simppeli tarina, joka ei ollut dekkari. Hyvin viihdyttävää, mukaansatempaavaa. Ehkä nyt vain oli oikea päivä lukea tällaista?

Arvio: 4/5

14. Päivi Alasalmi: Valkoinen nainen

Ovela. Yllätti lopussa, kuten Alasalmen tarinat yleensä. En tiedä oliko idea kuitenkin vähän teennäinen? Ehkä ei? Mielelläni luin. Naista Afrikassa ei ollutkaan.

Arvio: 3/5

15. Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt


Aihe (teinit katoavat, joutuvat seksikauppatavaraksi) myy varmasti. En ollut silti kovinkaan vaikuttunut. Jos tämä olisi ollut onnistunut kirja, olisin ehkä ahdistunut, mutta tämä jätti ihan kylmäksi.

Arvio: 2/5

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Helmikuu 2009

7. Carol Shields: Sattumankauppaa

Epävarma kotiäiti hössöttää jostain viikonloppumatkasta. Sitä yhtä ja samaa koko tarina! Shieldsin pitäisi olla arjen pikku yksityiskohtien taitava kuvaaja, mutta ei ollut ihan mun juttuni tämä kirja. 

Arvio: 2/5

8. Maeve Binchy: Whitethorn Woods

Kaikki luvut yksittäisiä tarinoita, joita yhdistää ei-mikään. Enkuksi luettuna ok, tarpeeksi simppeliä. Silti: ei tämmöstä!

Arvio: 1/5

9. Virpi Hämeen-Anttila: Kolmastoista lapsi

Silkkaa viihdettä, jossa on kuitenkin sitä jotain. Ei liian ennalta-arvattavaa, ei liian simppeliä, ei aliarvioi lukijaa. 

Arvio: 3/5

10. Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun

Mielelläni luin tämänkin. En tiedä, muistuttaako mitään, mitä olisin lukenut aikaisemmin? Taistolaisuutta, 70-luvun angstia, lapsen näkökulma. 

Arvio: 3/5

Tammikuu 2009, osa 2

Jatkoa tammikuulle

4. Johanna Sinisalo: Linnunaivot

Mahtavaa lukea kerrankin jotain, joka todella tekee vaikutuksen! Todella hämmentävä kertomus. Kuka oli kursiivikertoja? Tekisi mieli aloittaa kirjan lukeminen samantien alusta saadakseen uuden näkökulman ja selvyyttä. Lisää tätä!

Arvio: 5/5

5. Diana Gabaldon: Lumen ja tuhkan maa

Pitkäksi venytettyä viihdemössöä, saman toistoa kirjasta toiseen. En tiedä, miksi silti pitää tätäkin lukea. Uteliaisuudesta? Ei niin huonoakaan, etteikö voisi lukea. 

Arvio: 2/5

6. Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi


Nopeasti lukaistavaa viihdettä. Pidän kirjoitustavasta. Sisältö ei ehkä kummoinen, mutta silti ookoo ja luulen lukevani lisääkin Hämeen-Anttilaa. Jostain syystä pidän, vaikka yleensä en kai tämäntyyppistä lue?

Arvio: 3/5

Tammikuu 2009, osa 1

Tammikuun luetut

1. Jeffrey Eugenides: Virgin Suisides 

Luin mielelläni, mutta olisin voinut jättää lukemattakin. Epäuskottavuus häiritsi ja kerrankin pitää sanoa, että pidin elokuvasta enemmän.

Arvio: 2/5

2. Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen

Hauska, hupaisa, absurdi. Olisi ollut ehkä vieläkin parempi, jos ei olisi ampunut niin pahasti yli.

Arvio: 4/5

3. Maeve Binchy: Tara Road
Sopivaa luettavaa enkuksi. Pidin tästä, mutta suomeksi sama olisi ehkä ollut lapsellinen ja lattea.

Arvio: 3/5

Siirryn nykyaikaan

Aion siirtää verkkoon lukupäiväkirjani, jota olen kirjoitellut vuoden 2009 tammikuusta saakka kuulakärkikynällä vihreäkantiseen muistikirjaan. Syynä moiseen radikaaliin tekoon on se, että muistikirjassa on jo listattuna liikaa kirjoja, sinne on vaikea luoda minkäänlaista hakemistoa enkä löydä sieltä mitään. Lukupäiväkirjani on siis ensisijaisesti tarkoitettu itselleni, mutta jos joku tätä eksyy tai erehtyy lukemaan, niin ihan vapaasti vain. :)