Pienessä kyläyhteisössä tapahtuu käsittämätön rikos, joka ei täysin edes ratkea lopussa. Vai ratkeaako sittenkin?
Fossumilla on kyky kertoa arkipäiväisen tuntuisia rikostarinoita ja luoda eläviä henkilöhahmoja. Itse ainakin halusin lopettaa lukemisen siinä vaiheessa, kun käy ilmi, ettei kömpelö ja sympaattinen vanhapoika Gunder saakaan intialaista vaimoaan luokseen. Yleensä tällaiset tarinakuviot ja aikamiespoikareppanat eivät juurikaan onnistu sympatioita herättämään. Lopussa tarinan olisi voinut kääntää niin, että intialaisvaimo olikin vain rahan perässä juokseva onnenonkija. Mutta olin väärässä.
Arvio: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti