7. Riikka Pulkkinen: Totta
Vanha nainen on kuolemassa, ja aletaan muistella elettyä elämää. Muistelijana ei kuitenkaan toimi nainen itse, vaan menneeseen palataan hänen entisen kotiapulaisensa, miehensä toisen naisen silmin. Samalla naisen lapsenlapsi elää omassa elämässään hieman samanlaisia kuvioita kuin kotiapulainen 60-luvulla ja heidän elämänsä limittyvät. Tarinan edetessä lukija oivaltaa, että kotiapulaisen minäkerronta lieneekin lapsenlapsi Annan kuvitelmaa.
Plussaa: Miellyttävä lukea, sekä kerronnan että kielen tasolla. Taitavasti kirjoitettu kirja, jossa ei suuria ja ihmeitä tapahdu, mutta joka silti pitää otteessaan. Tuli sellainen olo, että jokainen lause on tarkkaan mietitty.
Miinusta: Tarinassa ei ole oikeastaan mitään uutta. Tämä sama tarina on kerrottu jo monta kertaa, hieman eri muodoissa vain. Tarinassa oli myös liikaa aukkoja - olisin halunnut tietää enemmän. Kuitenkin tämä oli hyvä ja onnistunut kirja tarinaltaan, kerronnaltaan, tasoiltaan, kieleltään.
Arvio: 4/5
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
perjantai 28. tammikuuta 2011
Alexander McCall Smith: Elämän kirkas keskipäivä
6. Alexander McCall Smith: Elämän kirkas keskipäivä
Täytynee pitää tauko myös Mma Ramotswe -kirjojen lukemisessa. Tämä herttainen naiivius ja opettavaisuus ei jaksa nyt huvittaa, vaan pikemmin se lievästi ärsyttää. Mamma tekee taas söpöjä tutkimuksiaan, pääasiassa yrittäen löytää sopivan aviomiehen rikkaalle rouvalle ja pelastaen tulevan rassukkamiehensä kaikilta pulmilta, joihin mies joutuu, koska ei osaa sanoa ei. Lopussa sentään on yllätys, jota tosin on pedattu ensimmäisestä kirjasta alkaen...
Arvio: 2/5
Täytynee pitää tauko myös Mma Ramotswe -kirjojen lukemisessa. Tämä herttainen naiivius ja opettavaisuus ei jaksa nyt huvittaa, vaan pikemmin se lievästi ärsyttää. Mamma tekee taas söpöjä tutkimuksiaan, pääasiassa yrittäen löytää sopivan aviomiehen rikkaalle rouvalle ja pelastaen tulevan rassukkamiehensä kaikilta pulmilta, joihin mies joutuu, koska ei osaa sanoa ei. Lopussa sentään on yllätys, jota tosin on pedattu ensimmäisestä kirjasta alkaen...
Arvio: 2/5
maanantai 24. tammikuuta 2011
Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
5. Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
Takakannesta: "Erilaisten tekstien yhdistelmä, hurmaava sekoitus tragediaa, tilannekomediaa, farssia ja itseironista kasvutarinaa." -> Totta. Hullu ja hassu kirja, huomioissaan varsin osuva ja oivaltava. Kertojina slovakialainen (vai tsekki?) wanna-be taiteilija Angie, pehmolelu Herra Possu, kissa ja auto. Tapahtumapaikkana on suomalaisen maaseudun idylli tai "idylli". Hulvaton ja huikea kirja, todellakin lukemisen arvoinen. Ja uskomatonta, että ihminen, jonka äidinkieli ei ole suomi, kirjoittaa suomeksi jotain tällaista! Toivottavasti Salmela kirjoittaa lisää.
Arvio: 5/5
Takakannesta: "Erilaisten tekstien yhdistelmä, hurmaava sekoitus tragediaa, tilannekomediaa, farssia ja itseironista kasvutarinaa." -> Totta. Hullu ja hassu kirja, huomioissaan varsin osuva ja oivaltava. Kertojina slovakialainen (vai tsekki?) wanna-be taiteilija Angie, pehmolelu Herra Possu, kissa ja auto. Tapahtumapaikkana on suomalaisen maaseudun idylli tai "idylli". Hulvaton ja huikea kirja, todellakin lukemisen arvoinen. Ja uskomatonta, että ihminen, jonka äidinkieli ei ole suomi, kirjoittaa suomeksi jotain tällaista! Toivottavasti Salmela kirjoittaa lisää.
Arvio: 5/5
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Charlaine Harris: Dead as a Doornail
4. Charlaine Harris: Dead as a Doornail
Viides Sookie Stackhouse -kirja toistaa kyllä niin paljon itseään, että nyt täytyy pitää sarjan lukemisessa tauko. Kirjan juoni lyhyesti: Joku pahis ammuskelee muodonmuuttajia, Sookie meinataan tappaa, kaikki mahdolliset weret ja muodonmuuttajat ja vampyyrit ihastuvat Sookieen, Sookie meinataan taas tappaa, selviää kuka ammuskeli, Sookie meinataan tappaa, Sookie saa lisää ihailijoita ja kirjan lopussa hänet meinataan taas tappaa. Joopa joo. Varsinkin romanttinen soopa nostaa karvat pystyyn - miksi kaikki miellyttävät miespuoliset henkilöt muka ihastuvat Sookieen? Ja kaikki pahikset haluavat tappaa hänet? Onneksi kirjassa on kuitenkin jonkinlaista huumoria, jonka vuoksi näitä ylipäätään viitsii lukea.
Arvio: 2/5
Viides Sookie Stackhouse -kirja toistaa kyllä niin paljon itseään, että nyt täytyy pitää sarjan lukemisessa tauko. Kirjan juoni lyhyesti: Joku pahis ammuskelee muodonmuuttajia, Sookie meinataan tappaa, kaikki mahdolliset weret ja muodonmuuttajat ja vampyyrit ihastuvat Sookieen, Sookie meinataan taas tappaa, selviää kuka ammuskeli, Sookie meinataan tappaa, Sookie saa lisää ihailijoita ja kirjan lopussa hänet meinataan taas tappaa. Joopa joo. Varsinkin romanttinen soopa nostaa karvat pystyyn - miksi kaikki miellyttävät miespuoliset henkilöt muka ihastuvat Sookieen? Ja kaikki pahikset haluavat tappaa hänet? Onneksi kirjassa on kuitenkin jonkinlaista huumoria, jonka vuoksi näitä ylipäätään viitsii lukea.
Arvio: 2/5
lauantai 15. tammikuuta 2011
Sarita Skagnes: Vain tytär
3. Sarita Skagnes: Vain tytär
Omaelämäkerta ja selviytymistarina väärään sukupuoleen syntymisestä. Päähenkilö syntyy ei-toivottuna tyttärenä intialaiseen perheeseen ja siitä alkaa hänen elämänsä helvetti - tappoyrityksiä, jatkuvaa pahoinpitelyä, sairasta väkivaltaa, raiskauksia, orjuutusta, nöyryytystä, haukkuja, syyllistämistä siitä, että hän sattui syntymään tytöksi.
Vain hyvin sairas ihminen keksisi tällaisen tarinan. Jotenkin kirja on niin järkyttävä, että sen sivu sivulta sairaammiksi meneviin kauheuksiin turtuu eikä se edes jaksa järkyttää - tai sitten tällainen reaktio tulee siitä, että lukija ei halua eikä voi mennä liian syvälle tarinaan, ettei ahdistuisi. Ahdistavaksi tarinan tietysti tekee se, että se ei ole fiktiivinen tarina vaan elämäkerta, totta. Kirjan lopussa on faktaa Intian naisten asemasta - joka päivä 19 intialaista naista kuolee perheensä miesten tappamina ja intialainen nainen raiskataan joka 29. minuutti. Olen sanaton.
Kirjailija lahjoittaa kaiken kirjasta saamansa tuoton Plan Suomen Koska olen tyttö -kampanjalle.
Arvio: 4/5
Omaelämäkerta ja selviytymistarina väärään sukupuoleen syntymisestä. Päähenkilö syntyy ei-toivottuna tyttärenä intialaiseen perheeseen ja siitä alkaa hänen elämänsä helvetti - tappoyrityksiä, jatkuvaa pahoinpitelyä, sairasta väkivaltaa, raiskauksia, orjuutusta, nöyryytystä, haukkuja, syyllistämistä siitä, että hän sattui syntymään tytöksi.
Vain hyvin sairas ihminen keksisi tällaisen tarinan. Jotenkin kirja on niin järkyttävä, että sen sivu sivulta sairaammiksi meneviin kauheuksiin turtuu eikä se edes jaksa järkyttää - tai sitten tällainen reaktio tulee siitä, että lukija ei halua eikä voi mennä liian syvälle tarinaan, ettei ahdistuisi. Ahdistavaksi tarinan tietysti tekee se, että se ei ole fiktiivinen tarina vaan elämäkerta, totta. Kirjan lopussa on faktaa Intian naisten asemasta - joka päivä 19 intialaista naista kuolee perheensä miesten tappamina ja intialainen nainen raiskataan joka 29. minuutti. Olen sanaton.
Kirjailija lahjoittaa kaiken kirjasta saamansa tuoton Plan Suomen Koska olen tyttö -kampanjalle.
Arvio: 4/5
lauantai 8. tammikuuta 2011
Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla
2. Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla
Olen aina ilahtunut, kun saan Hämeen-Anttilan kirjan käsiini, vaikkeivät kaikki hänen kirjansa ole edes täyttäneet odotuksia. Tämän nappasin mukaani kirjaston pikalainahyllystä. Tämä on kansainvälisempi kuin aiemmat Hämeen-Anttilan kirjat - kaikki päähenkilöt eivät edes ole suomalaisia. Kulttuurieroja käsitellään hyvinkin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla ja tasolla. Paras Hämeen-Anttila pitkään aikaan.
Plussaa: Pidin tästä tarinasta ja maailmasta, jonka se tarjosi. Teema on kiinnostava ja kulttuurieroista saadaan kirjassa hyvin paljon irti. Kirjassa olisi ehkä ollut aineksia pidempäänkin tarinaan. Henkilöitä kirjassa on paljon ja heidän dialoginsa on luontevaa. Kirjassa on myös hauskoja havaintoja suomesta vieraana kielenä. Yksi kirjan päähenkilöistä on edellisen Hämeen-Anttilan kirjan sivuhenkilö, mikä on ihan näppärä ratkaisu. Toivottavasti joku tämänkin kirjan sivuhenkilöistä alkaisi elää omaa elämäänsä seuraavassa kirjassa? Kaikki lienee mahdollista?
Miinusta: Miksi tarinoihin on pakko aina tunkea epärealistisia romanttisia kuvioita? Tapahtuuko oikeassa elämässä muka niin, että kaksi ihmistä tapaa toisensa töissä ja pyytää toisensa saman tien treffeille? Harmi myös, ettei tarinaa kerrottu kiinnostavimman henkilön, Matthewn näkökulmasta.
Arvio: 3/5
Olen aina ilahtunut, kun saan Hämeen-Anttilan kirjan käsiini, vaikkeivät kaikki hänen kirjansa ole edes täyttäneet odotuksia. Tämän nappasin mukaani kirjaston pikalainahyllystä. Tämä on kansainvälisempi kuin aiemmat Hämeen-Anttilan kirjat - kaikki päähenkilöt eivät edes ole suomalaisia. Kulttuurieroja käsitellään hyvinkin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla ja tasolla. Paras Hämeen-Anttila pitkään aikaan.
Plussaa: Pidin tästä tarinasta ja maailmasta, jonka se tarjosi. Teema on kiinnostava ja kulttuurieroista saadaan kirjassa hyvin paljon irti. Kirjassa olisi ehkä ollut aineksia pidempäänkin tarinaan. Henkilöitä kirjassa on paljon ja heidän dialoginsa on luontevaa. Kirjassa on myös hauskoja havaintoja suomesta vieraana kielenä. Yksi kirjan päähenkilöistä on edellisen Hämeen-Anttilan kirjan sivuhenkilö, mikä on ihan näppärä ratkaisu. Toivottavasti joku tämänkin kirjan sivuhenkilöistä alkaisi elää omaa elämäänsä seuraavassa kirjassa? Kaikki lienee mahdollista?
Miinusta: Miksi tarinoihin on pakko aina tunkea epärealistisia romanttisia kuvioita? Tapahtuuko oikeassa elämässä muka niin, että kaksi ihmistä tapaa toisensa töissä ja pyytää toisensa saman tien treffeille? Harmi myös, ettei tarinaa kerrottu kiinnostavimman henkilön, Matthewn näkökulmasta.
Arvio: 3/5
tiistai 4. tammikuuta 2011
Lars Kepler: Hypnotisoija
1. Lars Kepler: Hypnotisoija
Tämä kirja on ollut hyllyssä pitkään, enkä ole muistanut lukea. Aina tulee luettua kirjaston kirjat ensin. Nyt teki mieli joululoman kunniaksi lukea kunnon ruotsalainen dekkari. Ruotsalaiset dekkarit kun yleensä ovat kunnon kamaa ja niin oli tämäkin.
Plussaa: Sujuva ja nopealukuinen, viihdyttävä ja mukaansatempaava rikostarina, jota alkoi nähdä päässään elokuvana. Toivottavasti kirjailija kirjoittaa lisää. Googlettamalla tämäkin selvisi - kirjalle on tulossa tänä vuonna jatko-osa.
Miinusta: Elokuvamaisuus alkoi vähän jopa häiritä. Jotenkin se tuntui liian laskelmoidulta? Eikä tarinassa sinänsä ollut mitään kovin uutta tai tuoretta.
Arvio: 3/5
Tämä kirja on ollut hyllyssä pitkään, enkä ole muistanut lukea. Aina tulee luettua kirjaston kirjat ensin. Nyt teki mieli joululoman kunniaksi lukea kunnon ruotsalainen dekkari. Ruotsalaiset dekkarit kun yleensä ovat kunnon kamaa ja niin oli tämäkin.
Plussaa: Sujuva ja nopealukuinen, viihdyttävä ja mukaansatempaava rikostarina, jota alkoi nähdä päässään elokuvana. Toivottavasti kirjailija kirjoittaa lisää. Googlettamalla tämäkin selvisi - kirjalle on tulossa tänä vuonna jatko-osa.
Miinusta: Elokuvamaisuus alkoi vähän jopa häiritä. Jotenkin se tuntui liian laskelmoidulta? Eikä tarinassa sinänsä ollut mitään kovin uutta tai tuoretta.
Arvio: 3/5
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Havaintoja vuodesta 2010
Havaintoja vuodesta 2010
Olen lukenut enemmän ja monipuolisemmin kuin edellisenä vuonna. Olen löytänyt monta uutta kirjailijaa, joiden kirjoista olen pitänyt. Varsinkin alkuvuodesta runsas lukeminen oli eräänlaista terapiaa, jonka syitä en lähde tässä tarkemmin tilittämään. En kuitenkaan usko, että voisin elää ja olla tyytyväinen lukematta kirjoja. Vuoden epävirallinen tavoite oli 75 luettua kirjaa ja tavoite ylittyi reippaasti. Ensi vuodeksi asettanen saman tavoitteen, 75 luettua kirjaa. Toisaalta voisi ottaa tavoitteeksi lukea klassikoita, jotka on jääneet lukematta.
Vuosi 2010
Vuoden suosikkikirjailijani. Näitä haluan lukea jatkossa lisää
Siri Hustvedt
Khaled Hosseini
Ian McEwan
Paul Auster
Anne B. Radge
Herbjorg Wassmo
Näistä kirjailijoista en pitänyt ja näiden kirjoja tuskin luen lisää
Cecelia Ahern
Lisa Unger
Vuoden ristiriitaiset kirjailijat
Jo Nesbo
Alexander McCall Smith
Kira Poutanen
Vuoden paras kotimainen
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Vuoden paras ulkomainen
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Englanniksi luin
Charlaine Harris - Sookie Stackhouse-sarjan neljä ensimmäistä kirjaa
Vuoden dekkari
Jo Nesbo: Kukkulan kuningas
Vuoden hömppä
Jodi Picoult: Sisareni puolesta
Vuoden lukuromaani
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Vuoden sarjakuva
Pertti Jarla: Fingerpori
Vuoden tietokirja
Kaikki Itävaltaa käsittelevät matkakirjat, joita en ole kirjannut tähän blogiin.
Vuoden kirjamaa
Norja
Afrikka (ei ole maa, tiedän!)
Eniten luin
toukokuussa, 13 kirjaa
Paul Austeria, 5 kirjaa
Vähiten luin
kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa, 6 kirjaa
Vuoden 2010 parhaat lukemani kirjat (ei järjestyksessä)
Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa
Paul Auster: New York -trilogia
Laura Honkasalo: Eropaperit
Khaled Hosseini: Leijapoika
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin
Ian McEwan: Rannalla
Anne B. Radge: Berliininpoppelit -trilogia
Henning Mankell: Syvyys
Mikko Karppi: Sateen varjo
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Anja Snellman: Parvekejumalat
Herbjorg Wassmo: Dinan kirja
Kirjat, joista vähiten pidin vuonna 2010 (ei järjestyksessä)
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua
Kira Poutanen: Rakkautta au lait
Kari Hotakainen: Klassikko
Olen lukenut enemmän ja monipuolisemmin kuin edellisenä vuonna. Olen löytänyt monta uutta kirjailijaa, joiden kirjoista olen pitänyt. Varsinkin alkuvuodesta runsas lukeminen oli eräänlaista terapiaa, jonka syitä en lähde tässä tarkemmin tilittämään. En kuitenkaan usko, että voisin elää ja olla tyytyväinen lukematta kirjoja. Vuoden epävirallinen tavoite oli 75 luettua kirjaa ja tavoite ylittyi reippaasti. Ensi vuodeksi asettanen saman tavoitteen, 75 luettua kirjaa. Toisaalta voisi ottaa tavoitteeksi lukea klassikoita, jotka on jääneet lukematta.
Vuosi 2010
Vuoden suosikkikirjailijani. Näitä haluan lukea jatkossa lisää
Siri Hustvedt
Khaled Hosseini
Ian McEwan
Paul Auster
Anne B. Radge
Herbjorg Wassmo
Näistä kirjailijoista en pitänyt ja näiden kirjoja tuskin luen lisää
Cecelia Ahern
Lisa Unger
Vuoden ristiriitaiset kirjailijat
Jo Nesbo
Alexander McCall Smith
Kira Poutanen
Vuoden paras kotimainen
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Vuoden paras ulkomainen
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Englanniksi luin
Charlaine Harris - Sookie Stackhouse-sarjan neljä ensimmäistä kirjaa
Vuoden dekkari
Jo Nesbo: Kukkulan kuningas
Vuoden hömppä
Jodi Picoult: Sisareni puolesta
Vuoden lukuromaani
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Vuoden sarjakuva
Pertti Jarla: Fingerpori
Vuoden tietokirja
Kaikki Itävaltaa käsittelevät matkakirjat, joita en ole kirjannut tähän blogiin.
Vuoden kirjamaa
Norja
Afrikka (ei ole maa, tiedän!)
Eniten luin
toukokuussa, 13 kirjaa
Paul Austeria, 5 kirjaa
Vähiten luin
kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa, 6 kirjaa
Vuoden 2010 parhaat lukemani kirjat (ei järjestyksessä)
Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa
Paul Auster: New York -trilogia
Laura Honkasalo: Eropaperit
Khaled Hosseini: Leijapoika
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin
Ian McEwan: Rannalla
Anne B. Radge: Berliininpoppelit -trilogia
Henning Mankell: Syvyys
Mikko Karppi: Sateen varjo
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Anja Snellman: Parvekejumalat
Herbjorg Wassmo: Dinan kirja
Kirjat, joista vähiten pidin vuonna 2010 (ei järjestyksessä)
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua
Kira Poutanen: Rakkautta au lait
Kari Hotakainen: Klassikko
Vuosi 2010
Vuonna 2010 luin 100 kirjaa
Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua
Anita Amirrezvani: Kukkien verellä kirjottu
Paul Auster: Lasikaupunki
Paul Auster: Aaveita
Paul Auster: Lukittu huone
Paul Auster: Oraakkeliyö
Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa
Joolz Denby: Billie Morgan
Alan Drew: Vesipuutarhat
Ben Elton: Eedenistä vikaan
Ben Elton: Popcorn
Anna Gavalda: Viiniä keittiössä
Paulo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys
Petra Hammerfahr: Pahantekijä
Charlaine Harris: Dead Until Dark
Charlaine Harris: Living Dead in Dallas
Charlaine Harris: Club Dead
Charlaine Harris: Dead to The World
Pirjo Hassinen: Sano että haluat
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
Annina Holmberg: Kaiku
Laura Honkasalo: Eropaperit
Laura Honkasalo: Lumen saartama kahvila
Khaled Hosseini: Leijapoika
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Kari Hotakainen: Klassikko
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin
Siri Hustvedt: Lumous
Virpi Hämeen-Anttila: Muistan sinut Amanda
Virpi Hämeen-Anttila: Perijät
Virpi Hämeen-Anttila: Päivänseisaus
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Pertti Jarla: Fingerpori
Pertti Jarla: Fingerpori 2
Juba: Frank viettelysten vaunussa
Juba: Viivi ja Wagner: Kuinka kasvissyöjä kesytetään
Mikko Karppi: Sateen varjo
Marko Kilpi: Jäätyneitä ruusuja
Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet
Lari Kotilainen ja Annukka Varteva: Mummonsuomi laajakaistalla
Essi Kummu: Mania
Tuija Lehtinen: Sara@crazymail.com
Leena Lehtolainen: Henkivartija
Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan
Marko Leino: Epäilys
Marko Leino: Syytön
Laura Lähteenmäki: Mohair
Henning Mankell: Italialaiset kengät
Henning Mankell: Syvyys
Aleksander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1
Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet
Alexander McCall Smith: Siveysoppia kauniille tytöille
Alexander McCall Smith: Kalaharin konekirjoituskoulu miehille
Ian McEwan: Amsterdam
Ian McEwan: Ikuinen rakkaus
Ian McEwan: Rannalla
Ian McEwan: Sementtipuutarha
Stephenie Meyer: Aamunkoi
Pirkko Muikku-Werner: Tositarkoituksella. Näkökulmia kontakti-ilmoituksiin
Reijo Mäki: Lännen mies
Reijo Mäki: Valkovenäläinen
Jo Nesbo: Kukkulan kuningas
Jo Nesbo: Lepakkomies
Jo Nesbo: Punarinta
Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
Miika Nousiainen: Maaninkavaara
Kreetta Onkeli: Kotirouva
Kreetta Onkeli: Kutsumus
Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppa
Sami Parkkinen: Self help
Jayne Anne Phillips: Äidin aika
Jodi Picoult: Sisareni puolesta
Jodi Pucoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Kira Poutanen: Kotimatka
Kira Poutanen: Rakkautta au lait
Anne B. Radge: Berliininpoppelit
Anne B Ragde: Erakkoravut
Anne B Ragde: Vihreät niityt
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Arto Salminen: Kalavale
Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann
Anja Snellman: Parvekejumalat
Pauliina Susi: Lukot
Pauliina Susi: Pyramidi
Pauliina Susi: Ruuhkavuosi
Elina Tiilikka: Punainen mekko
Sue Townsend: Adrian Mole: Cappuccinovuodet
Sue Townsend: Adrian Mole ja järisyttävät joukkotuhoaseet
Anne Tyler: Avioliiton lyhyt oppimäärä
Lisa Unger: Kauniita valheita
Maarit Verronen: Osallisuuden tunto
Herbjorg Wassmo: Dinan kirja
Herbjorg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos
Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä
Richard Yates: Revolutionary Road
Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua
Anita Amirrezvani: Kukkien verellä kirjottu
Paul Auster: Lasikaupunki
Paul Auster: Aaveita
Paul Auster: Lukittu huone
Paul Auster: Oraakkeliyö
Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa
Joolz Denby: Billie Morgan
Alan Drew: Vesipuutarhat
Ben Elton: Eedenistä vikaan
Ben Elton: Popcorn
Anna Gavalda: Viiniä keittiössä
Paulo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys
Petra Hammerfahr: Pahantekijä
Charlaine Harris: Dead Until Dark
Charlaine Harris: Living Dead in Dallas
Charlaine Harris: Club Dead
Charlaine Harris: Dead to The World
Pirjo Hassinen: Sano että haluat
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
Annina Holmberg: Kaiku
Laura Honkasalo: Eropaperit
Laura Honkasalo: Lumen saartama kahvila
Khaled Hosseini: Leijapoika
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Kari Hotakainen: Klassikko
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin
Siri Hustvedt: Lumous
Virpi Hämeen-Anttila: Muistan sinut Amanda
Virpi Hämeen-Anttila: Perijät
Virpi Hämeen-Anttila: Päivänseisaus
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Pertti Jarla: Fingerpori
Pertti Jarla: Fingerpori 2
Juba: Frank viettelysten vaunussa
Juba: Viivi ja Wagner: Kuinka kasvissyöjä kesytetään
Mikko Karppi: Sateen varjo
Marko Kilpi: Jäätyneitä ruusuja
Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet
Lari Kotilainen ja Annukka Varteva: Mummonsuomi laajakaistalla
Essi Kummu: Mania
Tuija Lehtinen: Sara@crazymail.com
Leena Lehtolainen: Henkivartija
Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan
Marko Leino: Epäilys
Marko Leino: Syytön
Laura Lähteenmäki: Mohair
Henning Mankell: Italialaiset kengät
Henning Mankell: Syvyys
Aleksander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1
Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet
Alexander McCall Smith: Siveysoppia kauniille tytöille
Alexander McCall Smith: Kalaharin konekirjoituskoulu miehille
Ian McEwan: Amsterdam
Ian McEwan: Ikuinen rakkaus
Ian McEwan: Rannalla
Ian McEwan: Sementtipuutarha
Stephenie Meyer: Aamunkoi
Pirkko Muikku-Werner: Tositarkoituksella. Näkökulmia kontakti-ilmoituksiin
Reijo Mäki: Lännen mies
Reijo Mäki: Valkovenäläinen
Jo Nesbo: Kukkulan kuningas
Jo Nesbo: Lepakkomies
Jo Nesbo: Punarinta
Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
Miika Nousiainen: Maaninkavaara
Kreetta Onkeli: Kotirouva
Kreetta Onkeli: Kutsumus
Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppa
Sami Parkkinen: Self help
Jayne Anne Phillips: Äidin aika
Jodi Picoult: Sisareni puolesta
Jodi Pucoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Kira Poutanen: Kotimatka
Kira Poutanen: Rakkautta au lait
Anne B. Radge: Berliininpoppelit
Anne B Ragde: Erakkoravut
Anne B Ragde: Vihreät niityt
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Arto Salminen: Kalavale
Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann
Anja Snellman: Parvekejumalat
Pauliina Susi: Lukot
Pauliina Susi: Pyramidi
Pauliina Susi: Ruuhkavuosi
Elina Tiilikka: Punainen mekko
Sue Townsend: Adrian Mole: Cappuccinovuodet
Sue Townsend: Adrian Mole ja järisyttävät joukkotuhoaseet
Anne Tyler: Avioliiton lyhyt oppimäärä
Lisa Unger: Kauniita valheita
Maarit Verronen: Osallisuuden tunto
Herbjorg Wassmo: Dinan kirja
Herbjorg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos
Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä
Richard Yates: Revolutionary Road
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)