8. Jodi Picoult: Koruton totuus
Nuori avioton amishtyttö saa lapsen, joka kuolee heti syntymän jälkeen. Tapahtuiko murha? Tätä saapuu selvittämään kunnianhimoinen nelikymppinen asianajaja, jonka suvussa on myös tiukan uskonnollisia amisheja. Tarina keskittyy kuvaamaan aikaa ennen oikeudenkäyntiä ja kohokohta on tietenkin itse oikeudenkäynti.
Enpä oikein tiedä mitä sanoisin tästä kirjasta. Jostain muistaakseni luin, että kirjan ongelma on "viihderomaanin pinnallinen näennäissyvällisyys" ja sepä kai itseänikin tässä häiritsi. Tarina oli nopea ja kepeä ja viihdettä ja lepoa flunssan väsyttämille aivoille, siinä kaikki.
Arvio: 3/5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Picoult Jodi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Picoult Jodi. Näytä kaikki tekstit
perjantai 11. helmikuuta 2011
maanantai 27. joulukuuta 2010
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia
98. Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Olenkin ihmetellyt, miksi kukaan ei ole kirjoittanut kirjaa kouluammuskeluista. No, näköjään onkin. Tämä on yli 600-sivuinen tarina siitä, miten kouluampujasta tuli kouluampuja. Tarinaa kerrotaan monista näkökulmista ennen ja jälkeen varsinaisen ammuskelun.
Plussaa: Sivumäärästään huolimatta kirja oli nopealukuinen ja aiheestaan huolimatta kevyt lukea. Aihe on tärkeä ja tarina onnistui olemaan myös melko uskottava, vaikka en uskokaan, että Suomen kouluissa 2000-luvulla ikinä katseltaisiin läpi sormien yhtä järjestelmällistä ja vakavaa koulukiusaamista. Jenkkilän kouluista ei voi tietää. Tarina parani loppua kohden ja onnistui yllättämäänkin lopussa, samalla tavalla kuin edellinen Picoultin kirja, jonka luin.
Miinusta: Aihe on vakava ja synkkä, joten välillä ärsytti se, miten kevyt, viihteellinen ja pinnallinen kirja kuitenkin oli. Ja miksi (nais)lukijoita pitää kosiskella sillä, että jokaiseen tarinaan väkisin ujutetaan jokin lälly siirappinen rakkaustarina? Tässäkin tuomarin ja poliisin lempi oli aivan turha käänne. En pitänyt tästä kirjasta yhtä paljon kuin aiemmin lukemastani Picoultin kirjasta. Välillä tarina polki turhaan paikallaan ja jännite kasvoi vasta lopussa.
Arvio: 3/5
Olenkin ihmetellyt, miksi kukaan ei ole kirjoittanut kirjaa kouluammuskeluista. No, näköjään onkin. Tämä on yli 600-sivuinen tarina siitä, miten kouluampujasta tuli kouluampuja. Tarinaa kerrotaan monista näkökulmista ennen ja jälkeen varsinaisen ammuskelun.
Plussaa: Sivumäärästään huolimatta kirja oli nopealukuinen ja aiheestaan huolimatta kevyt lukea. Aihe on tärkeä ja tarina onnistui olemaan myös melko uskottava, vaikka en uskokaan, että Suomen kouluissa 2000-luvulla ikinä katseltaisiin läpi sormien yhtä järjestelmällistä ja vakavaa koulukiusaamista. Jenkkilän kouluista ei voi tietää. Tarina parani loppua kohden ja onnistui yllättämäänkin lopussa, samalla tavalla kuin edellinen Picoultin kirja, jonka luin.
Miinusta: Aihe on vakava ja synkkä, joten välillä ärsytti se, miten kevyt, viihteellinen ja pinnallinen kirja kuitenkin oli. Ja miksi (nais)lukijoita pitää kosiskella sillä, että jokaiseen tarinaan väkisin ujutetaan jokin lälly siirappinen rakkaustarina? Tässäkin tuomarin ja poliisin lempi oli aivan turha käänne. En pitänyt tästä kirjasta yhtä paljon kuin aiemmin lukemastani Picoultin kirjasta. Välillä tarina polki turhaan paikallaan ja jännite kasvoi vasta lopussa.
Arvio: 3/5
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Jodi Picoult: Sisareni puolesta
89. Jodi Picoult: Sisareni puolesta
Kirja alkoi kiinnostaa heti takakannen perusteella: Anna on saanut alkunsa koeputkessa, koska syöpäsairaalle isosiskolle tarvittiin geneettisesti yhteensopiva kudos- ja soluluovuttaja. Murrosikään tultuaan Anna alkaa kyseenalaistaa olemassaolonsa ja sen, onko hänellä itsellään oikeus päättää omasta ruumiistaan.
Plussaa: Kiinnostava, epätavallinen, uskottava aihe. En muista lukeneeni mitään vastaavaa. Vaihtuvat näkökulmat toivat tarinaan paljon erilaisia puolia. Kiinnostavin hahmo oli oikeastaan Annan ja sairaan Katen isoveli Jesse, josta kasvaa kriminaali ongelmanuori. Lukija tajuaa täysin miksi, mutta vanhemmat eivät tunnu sitä ymmärtävän. Kirjan lukee nopeasti, koska haluaa tietää, mitä lopulta tapahtuu... ja loppu kieltämättä onnistuukin yllättämään. Onnistunut ja koukuttava tarina mielestäni. Olen utelias lukemaan lisää tämän kirjailijan kirjoja.
Miinusta: Päähenkilö Anna jäi harmittavan ohueksi hahmoksi eikä hän ollut edes kovin uskottava 13-vuotias. Asianajajan ja edunvalvojan kuviot olivat turhan saippuamaiset.
Arvio: 4/5
Kirja alkoi kiinnostaa heti takakannen perusteella: Anna on saanut alkunsa koeputkessa, koska syöpäsairaalle isosiskolle tarvittiin geneettisesti yhteensopiva kudos- ja soluluovuttaja. Murrosikään tultuaan Anna alkaa kyseenalaistaa olemassaolonsa ja sen, onko hänellä itsellään oikeus päättää omasta ruumiistaan.
Plussaa: Kiinnostava, epätavallinen, uskottava aihe. En muista lukeneeni mitään vastaavaa. Vaihtuvat näkökulmat toivat tarinaan paljon erilaisia puolia. Kiinnostavin hahmo oli oikeastaan Annan ja sairaan Katen isoveli Jesse, josta kasvaa kriminaali ongelmanuori. Lukija tajuaa täysin miksi, mutta vanhemmat eivät tunnu sitä ymmärtävän. Kirjan lukee nopeasti, koska haluaa tietää, mitä lopulta tapahtuu... ja loppu kieltämättä onnistuukin yllättämään. Onnistunut ja koukuttava tarina mielestäni. Olen utelias lukemaan lisää tämän kirjailijan kirjoja.
Miinusta: Päähenkilö Anna jäi harmittavan ohueksi hahmoksi eikä hän ollut edes kovin uskottava 13-vuotias. Asianajajan ja edunvalvojan kuviot olivat turhan saippuamaiset.
Arvio: 4/5
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)