Pari Pauliinaa

77. Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika



Pitkä valotusaika kertoo lyhyehkön (223 sivua) mutta hyvinkin kattavan tarinan valokuvaajasta, vaatimattomasta Aarnista, joka katselee elämää ulkopuolelta kameran linssin läpi. Hän on tasainen, konstailematon, luottavainen ja epävarma ja peilautuu kovin arkisena suhteessa koulutettuun vaimoonsa Ilseen ja railakasluonteiseen ystäväänsä Teuvoon. Tarina kulkee 1960-luvulta 2000-luvulle ja välillä toivoin, että kirja olisi ollut pidempi ja yksityiskohtaisempi, jotta olisin saanut tietää enemmän. Toisaalta kirja on täydellinen juuri näin - toisinaan aukot kertovat enemmän, suorastaan huutavat. Aluksi nautin tarinaa pieninä palasina useana iltana, mutta loppua kohden en enää malttanut vaan ahmin sen kerralla loppuun. Nautin tästä. Pidin todella sekä kielestä, kerronnasta että tarinan rakenteesta ja tunnelmasta. Kirjailija on taitava, taitavampi kuin muistinkaan. En keksi ketään, kenelle tätä ei voisi suositella.

Arvio: 4+/5

78. Pauliina Susi: Takaikkuna



Tämäkin on hyvä kirja. Ajankohtainen. Mikä olisi ajankohtaisempaa kuin ulkomaalaistaustaisiin ja naisiin kohdistuva vihapuhe? Nettistalkkaus on myös kovin nykyaikaa. Samoin perussuomalaisen ministerin sekoilut - puolue tuskin jää kenellekään epäselväksi, vaikka sitä ei suoraan tarinassa mainitakaan. Kirjan kaikki henkilöt ovat erityisen kiinnostavia. Leia Laine, joka johtaa seksiriippuvaisten miesten avustushanketta, joutuu kohtuuttoman nettivihan kohteeksi esiinnyttyään television ajankohtaisohjelmassa. Samaan aikaan seksiriippuvaisen ministerin poliittisesti hyvinkin epäkorrektin sekoilun videointia ryhtyy netissä jäljittämään kaiken osaava hakkeri Land-o. Näiden kolmen lisäksi keskeinen henkilö on Leian tytär Viivi, josta paljastuvia seikkoja en alussa yhtään osannut arvata. Siitä todellakin kaikki pointsit kirjailijalle. Tämä on taitavasti rakennettu trilleri, etten jopa sanoisi kansainvälistä tasoa. Varsin koukuttava laiskojen joulunpyhien piristys.

Arvio: 4+/5

Pauliina Susi: Nostalgia

30. Pauliina Susi: Nostalgia

Hysteerinen ja koominen tarina työelämän järjettömistä vaatimuksista on alussa uskottava, mutta muuttuu loppua kohden melko hurjaksi. Pidän Suden tavasta kirjoittaa ja ennalta-arvaamattomista juonenkäänteistä. Toivottavasti tätä on tiedossa lisää.

Arvio: 3/5

Pauliina Susi: Pyramidi

73. Pauliina Susi: Pyramidi

Tarinan alussa vietävissä olevan kaupankassaressukkatyttönen houkutellaan mukaan verkostomarkkinointiin. Alku onnistuu herättämään mielenkiinnon ja aloin odottaa, miten päähenkilö Sinille käy. Kakkososassa näkökulma kuitenkin muuttuu - jostain tyhjästä ilmaantuu pelastava prinssi mikälie auttamaan päähenkilöä ja tarinaa aletaan kertoa hänen näkökulmastaan. Samalla tarina jotenkin lässähtää, muuttuu epäuskottavaksi ja ei-niin-kiinnostavaksi enää. Loppu kääntää kaiken päälaelleen. Pahisperheen jäsenten nimet (Anna, Anto ja Otto) taitavat olla tarkkaan harkitut.

Plussaa: Ennalta-arvaamattomuus - alussa ei voi mitenkään ennustaa tai arvata loppua. Irman lähettämien postikorttien myötä totuus alkaa vasta valjeta.
Miinusta: Tarina lässähtää kakkososassa. Tietty epäuskottavuus häiritsee ja varsinkin Sini on niin epälooginen hahmo, että olisi aiemmin pitänyt osata epäillä jotain.

Haluan lukea lisää Pauliina Sutta (vai Susia?).

Arvio:  2/5

Heinäkuu 2010, osa 2

62. Marko Leino: Epäilys

Sekavan alun jälkeen ihan kelpo dekkari. Lopussa kaikki jäi vain ärsyttävästi auki. Edes oikea murhaaja ei selvinnyt poliisille, lukijalle kylläkin.

Arvio:  3/5

63. Charlaine Harris: Living Dead in Dallas

Toinen Sookie Stackhouse -kirja. Näitä on kuulemma jo ilmestynyt kymmenen. Kepeää hömppää, jota lukee mielellään enkuksi. Mutta että kymmenen kirjaa? Alkanee toistaa itseään?

Arvio: 2/5

64. Pauliina Susi: Lukot

Nopeasti lukaistavaa sujuvaa tekstiä. Luin yhden iltapäivän aikana koko kirjan. Päähenkilö oli äikänope - ihmeen paljon niistäkin mokomista kirjoitetaan. Ihan mukava kirja, piti mielenkiinnon yllä eikä ollut kovin tavanomainen juoneltaan. Ei ollut tosin millään tavalla mitenkään ihmeellinenkään.

Arvio: 3/5

65. Reijo Mäki: Valkovenäläinen

Taas yksi Jussi Vares -dekkari. Kuulemma jo kahdeskymmenes. Ihan hupaisa ja koukuttava. En vaan jaksa uskoa, että todellisen elämän juopot ovat verbaalisesti yhtä lahjakkaita kuin Mäen fiktiossa? Hyvää viihdettä, mutta ehkä olen lukenut jo liikaa tätä samaa, kun vähän tökkäisee.

Arvio:   3/5

Kesäkuu 2010

52. Kreetta Onkeli: Kutsumus

Jollakin tavalla pidin tästä kyllä valtavasti. Kahden sekopäisen kirjalilijan elämää. Lyhyitä lauseita, tiivistä tekstiä, josta muodostui outo, toimiva kokonaisuus.

Arvio:  3/5

53. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa

Luin tätä hitaahkosti, mutta tarinan pariin oli aina mukava palata. Henkilöt olivat hyvällä tavalla outoja, kiehtovia, eläviä ja tarinan kulku ei ollut ollenkaan arvattava. Suuri pieni tarina vai pieni suuri? Haluan ehdottomasti lukea lisää Austeria.

Arvio: 3/5

54. John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä

Mahtavaa, että sain tämän uutuuden käsiini näin nopeasti. Irving on suuri tarinankertoja ja tämä on suuri tarina - perhe- ja pakotarina, joka alkaa 1950-luvulta ja päätyy 2000-luvulle. Yksityiskohtaisuus kiehtoi ja puudutti yhtä aikaa, plussaa myös täydellinen ennalta-arvaamattomuus. Henkilöhahmot olivat kaikki todella kiinnostavia, samoin heidän välisensä suhteet. En pitänyt lopusta - että kirjan kirjailija alkoi lopussa kirjoittaa juuri tätä kirjaa. Liian kulunut ratkaisu.

Arvio: 4/5

55. Charlaine Harris: Dead Until Dark

True Blood -tv-sarja perustuu vampyyrikirjasarjaan, jonka ensimmäinen osa tämä on. Yllättävän uskollisesti tv-sarja menee kirjan mukaan. Kevyttä ja helppoa luettavaa, jonkinlaista huumoriakin on mukana. Eka osa (eli tämä) on ilmestynyt suomeksi, mutta suomennos on teini & kökkö, joten taidan pysytellä alkuperäiskielessä.

Arvio: 3/5

56. Pauliina Susi: Ruuhkavuosi

Kolmekymppinen nainen suorittaa elämäänsä: pätkätöitä, gradua, vauvaa, omakotitaloa. "On turvallisempaa tehdä työtä, jossa puuhastellaan sanojen kanssa. Minä jätän vaaralliset kotityöt muille." Mihinkään muuhun en sitten osannutkaan samastua.

Arvio: 2/5

57. Kira Poutanen: Kotimatka

Tämä olikin ihan ok kirja - ei sellaista roskaa kuin se edellinen, jonka luin Poutaselta. Pariisiin syyllisyyttä paennut Laura palaa kotimaahansa siskonsa häihin ja vanhat salaisuudet nousevat pintaan. Mukavasti Suomi ja suomalaisuus nähtiin ulkopuolelta ja niistä revittiin huumoria. Helppoa ja sujuvaa höttöä, ihan jees kesälomaluettavaa.

Arvio:  3/5