Lasten- ja nuortenkirjoja

22. Merja Jalo ja Marvi Jalo: Jesse vauhtikoira

Lyhyt, helppo, kiva ja selkeä nuortenkirja sopinee ahmimisikäisten lasten lisäksi lukuhaluttomille ja lukemaan tottumattomille teineille. Jesse-koira seikkailee ties kuinka monennessa kirjassa jahdaten tällä kertaa emäntineen perämoottorivarkaita. Mukana on lapsille sopivan salapoliisitarinan lisäksi koomisuuttakin naapurin hössöttävän ja sekoilevan Elsa-rouvan muodossa. Ihan kiva kirja.

23. Paula Noronen: Supermarsu palaa tulevaisuuteen 

Supermarsu ei ole minulle tuttu lastenkirjallisuuden hahmo. Tämä kirja oli outo jotenkin  teennäisellä ja liikaa yritetyllä tavalla. Paljon tapahtui ja juoni ei ollut kovin yhtenäinen alusta loppuun. Kai tämä yritti jollain tapaa opettavainenkin olla. En vakuuttunut. Tulipahan luettua.

24. Nadja Sumanen: Rambo 

Sumasen palkittu nuortenkirja alkoi kiinnostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun sitä verrattiin Häräntappoaseeseen. Jotain samaa kirjan teemassa toki onkin, vaikka Rambo on selkeästi 2010-luvun tuotos. Päähenkilö on syrjäytynyt, mielenterveysongelmaisen äitinsä kanssa elävä, kasiluokan päättänyt nuori poika nimeltä Rambo. Hän pääsee kesäksi äidin poikaystävän vanhempien kesämökille ja siellä kiinni tavalliseen elämään, jossa on rytmi ja ruoka-ajat. Pidin kerronnastaja kesän kaipuussani etenkin elävästä kesän kuvauksesta. Syrjäytynyt, vaikeissa olosuhteissa elävä nuori ansaitsee paikkansa kirjan päähenkilönä. Muutenkin tarina on sujuva ja miellyttävä.

Nuortenkirjoja

Luin muutamia nuortenkirjoja.

23. Marja Luukkonen: Kivi, joka tahtoi takaisin järveen

Kirjassa nuori Aino lähetetään Helsingistä maaseudulle, jossa eletäänkin vanhaa, myyttistä, kalevalaista aikaa. Lisäksi kissa puhuu, koira rakentaa kivikekoja ja täti sekoilee. Ihan ovela tarina, mutta luulenpa, että nykyteinien mielestä tämä on tylsä.
Myyttinen, vanhanaikainen, ehjä tarina.

24. Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas

Olen kyllä lukenut tämän joskus 25 vuotta sitten tai niillä main, mutta enpä muistanut tarinaa ollenkaan. Ihan hauska, mielenkiintoa ja jännitystä rakennettiin hyvin ja karkkiteema tehonnee lapsiin. Lopussa kiltteys ja vaatimattomuus palkitaan ja rikkaille ja ahneille lapsille käy huonosti.
Lapsiin vetoava, opettavainen, paras näistä.

25. Merja Jalo ja Marvi Jalo: Jesse löytökoira

Vaaleanpunakantinen koirakirja on kovin vaaleanpunainen myös sisällöltään. Pikkutyttöjen suhde koiraan on ah, niin romanttinen. Voin oikein kuvitella, miten lukijapikkutytöt huokailevat innosta ja onnesta. On helppo rakastaa koiraa, kun ei vielä vastakkaista sukupuolta uskalla?
Vaaleanpunainen, ällöromanttinen 
 
26. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi ja kultakello


Ärsyttävä kirja. Tympeään tyyliin kerrottu - lähes pelkkää vuoropuhelua. Ja jokseenkin sekavaa, liikaa juttuja ahdettu samaan. Kultakellon funktiokin jäi epäselväksi. Muistan lapsena lukeneeni näitä kirjoja ja mielestäni ne olivat silloin ihan siedettäviä? Tämä ei ollut.
Tylsä, sekava, aliarvioiva, huonoin näistä.

27. Jorma Nenonen: Tsemppiä Sakke

Pääasiassa kai pojille tarkoitetussa jääkiekkokirjassa päähenkilöteinin elämä on niin helppoa, että normiteinille taitaa tulla paineita. Parempaan jääkiekkojoukkueeseen päästään automaattisesti, samoin myöhemmin tarinassa maajoukkueeseen ja NHL:äänkin jopa. Tyttöjä isketään muutamalla hassulla sanalla. Eipä taida tavallisen teinin elo ihan näin ruusuista olla.
Täydellisyydessään pitkästyttävä