26. Paul Auster: Lukittu huone
New York -trilogian viimeinen osa. Yhtä hämmentävä kuin edelliset. Ilmeisesti hyvän kirjan merkki on se, että kirjan lopussa tekisi mieli aloittaa koko tarina (trilogia) alusta saadakseen vastauksia edes joihinkin kysymyksiin.
Arvio: 4/5
27. Sue Townsend: Adrian Mole ja järisyttävät joukkotuhoaseet
Kaipaan jotain aivotonta luettavaa. Ja sitä sain. Molen päiväkirjassa kaikki menee pieleen ja epäonnistuu epäonnistumisen jälkeen. Komiikka ei naurata mutta silti tätä lukee mielellään?
Arvio: 2/5
28. Anna Gavalda: Viiniä keittiössä
Lyhyen hetken kuvaus. Lähes kokonaan miniän ja apen vuoropuhelua. Miniä on petetty ja jätetty, apen taustalta paljastuu vastaavaa. Taas yksi tällainen perus-ok nopea luettava, joka unohtuu samantien.
Arvio: 3/5
29. Khaled Hosseini: Leijapoika
Elämää Afganistanissa taas. Luokkaeroja, ystävyyttä. Mukaansatempaava tarina piti otteessaan. Toivottavasti Hosseini kirjoittaa lisää.
Arvio: 4/5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Townsend Sue. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Townsend Sue. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 25. elokuuta 2010
maanantai 23. elokuuta 2010
Helmikuu 2010, osa 2
16. Kreetta Onkeli: Kotirouva
Kauhutarina erämaasta, jonka nimi on perhe. Avuton yksinäinen yksinelävä kolmekymppinen haaveilee perheestä ja odottaa, että ensimmäinen vastaantuleva mies poimisi mukaansa kotiorjaksi ja lapselleen äidiksi. Paikoitellen ärsyttävän luettelomaisia megavirkkeitä. Sisältö horroria. Kai jotkut näinkin elää?
Arvio: 3/5
17. Sue Townsend: Adrian Mole: Cappuccinovuodet
Hadrianus Molen päiväkirjan jatko-osa aikuisena. Olen teininä lukenut niitä teiniversioita. Nopea- ja helppolukuinen, samanlainen kuin ne teinipojan päiväkirjat. Jollain tavalla koominen muttei "armottoman hauska" kuten takakansi lupaa.
Arvio: 3/5
18. Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan
Erilainen kuin muut Lehtolaiset, perustuu äidinkielenopettajan ja hänen miehensä päiväkirjamerkintöihin. Häiritsi erittäin paljon, että molemmat kirjoittavat päiväkirjaansa samalla tavalla, siten kuin Lehtolainen kirjoittaa. Luulisi ammattikirjailijan osaavan jäljitellä useampaa tyyliä? Nopeasti lukaistu välipala.
Arvio: 3/5
19. Paul Auster: Lasikaupunki
Outo. Kirjailija on sisällyttänyt teokseen itsensä tai ainakin samannimisen henkilön. Loppupuolella selvisi, että kyllä, kirjailija itse on teoksensa henkilö - kirjan henkilönä on jopa Austerin vaimo Siri Hustvedt! Tämä taas pisti miettimään, onko kirjan päähenkilö todellinen vai fiktiivinen? Entä kuka minä lukijana olen?
Kirja jätti auki paljon kysymyksiä. Täytynee jatkaa trilogian lukemista. Hyvin hämmentynyt olo jäi tästä.
Arvio: 4/5
20. Jayne Anne Phillips: Äidin aika
Kolmekymppinen nainen, vastasyntynyt vauva, mies, miehen lapset, kuolemansairas äiti, lapsenvahti, koiria.
Jos päähenkilö muka "on tottunut elämään vapaata, epäsovinnaista elämää" ja matkustelemaan pitkin Intioita, niin ihmeen helposti ja yksinkertaisesti se sopeutuu vauvan, äitinsä ja miehensä lasten hoitajaksi. Ei mitään pohdintaa tästä ristiriidasta! Naiseus nähdään oudosti äitiyden ja muiden ihmisten kautta elämisen läpi, mikä ei kyllä henkilökohtaisesti puhuttele yhtään.
Arvio: 3/5
Kauhutarina erämaasta, jonka nimi on perhe. Avuton yksinäinen yksinelävä kolmekymppinen haaveilee perheestä ja odottaa, että ensimmäinen vastaantuleva mies poimisi mukaansa kotiorjaksi ja lapselleen äidiksi. Paikoitellen ärsyttävän luettelomaisia megavirkkeitä. Sisältö horroria. Kai jotkut näinkin elää?
Arvio: 3/5
17. Sue Townsend: Adrian Mole: Cappuccinovuodet
Hadrianus Molen päiväkirjan jatko-osa aikuisena. Olen teininä lukenut niitä teiniversioita. Nopea- ja helppolukuinen, samanlainen kuin ne teinipojan päiväkirjat. Jollain tavalla koominen muttei "armottoman hauska" kuten takakansi lupaa.
Arvio: 3/5
18. Leena Lehtolainen: Luonas en ollutkaan
Erilainen kuin muut Lehtolaiset, perustuu äidinkielenopettajan ja hänen miehensä päiväkirjamerkintöihin. Häiritsi erittäin paljon, että molemmat kirjoittavat päiväkirjaansa samalla tavalla, siten kuin Lehtolainen kirjoittaa. Luulisi ammattikirjailijan osaavan jäljitellä useampaa tyyliä? Nopeasti lukaistu välipala.
Arvio: 3/5
19. Paul Auster: Lasikaupunki
Outo. Kirjailija on sisällyttänyt teokseen itsensä tai ainakin samannimisen henkilön. Loppupuolella selvisi, että kyllä, kirjailija itse on teoksensa henkilö - kirjan henkilönä on jopa Austerin vaimo Siri Hustvedt! Tämä taas pisti miettimään, onko kirjan päähenkilö todellinen vai fiktiivinen? Entä kuka minä lukijana olen?
Kirja jätti auki paljon kysymyksiä. Täytynee jatkaa trilogian lukemista. Hyvin hämmentynyt olo jäi tästä.
Arvio: 4/5
20. Jayne Anne Phillips: Äidin aika
Kolmekymppinen nainen, vastasyntynyt vauva, mies, miehen lapset, kuolemansairas äiti, lapsenvahti, koiria.
Jos päähenkilö muka "on tottunut elämään vapaata, epäsovinnaista elämää" ja matkustelemaan pitkin Intioita, niin ihmeen helposti ja yksinkertaisesti se sopeutuu vauvan, äitinsä ja miehensä lasten hoitajaksi. Ei mitään pohdintaa tästä ristiriidasta! Naiseus nähdään oudosti äitiyden ja muiden ihmisten kautta elämisen läpi, mikä ei kyllä henkilökohtaisesti puhuttele yhtään.
Arvio: 3/5
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)