Päivä 26 – Kirja, joka muutti mielipidettäni jostakin

Mietin tätä todella pitkään. Mietin edelleen.
Tuntematon sotilas muutti joskus muinoin mielipiteeni siitä, että sotakirjat ovat aina tylsiä, miehille tarkoitettuja ja vain tappamista sisältäviä.
Ennen päivänlaskua ei voi teki minusta scififanin, vaikka aiemmin olin suhtautunut kyseiseen kirjallisuudenlajiin hyvin epäilevästi.
Harry Potterit saivat minut fanittamaan fantasiaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Tätähän tässä ei taidettu kysyä, mutta mitään muuta en osaa vastata.

Päivä 10 – Suosikkiklassikko

Varmaankin täytyy taas sanoa ensimmäisenä mieleentullut: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on suosikkiklassikkoni. Rakastin tätä kirjaa, kun luin sen ensimmäistä kertaa parikymppisenä ja vasta tämän kirjan avulla ymmärsin, mitä kansalaissota konkreettisesti tarkoittaa. Koin oppineeni  kirjan lukemalla enemmän historiasta kuin yhdestäkään historiankirjasta. En muista kirjasta yksityiskohtia ja se pitäisi ehdottomasti lukea uudestaan.

Toinen klassikko, josta muistan pitäneeni, on Leo Tolstoin Anna Karenina. Olen lukenut sen joskus 90-luvun puolivälissä ja häpeäkseni en muista siitä yhtään mitään.

Päivä 09 – Kirja, jota vastoin ennakko-odotuksia päädyin rakastamaan

Lukiossa meidän piti lukea äidinkielen tunnille Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Ajattelin, ettei mikään ole yhtä tylsää ja epäkiinnostavaa kuin jokin sotakirja, pthyi. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani pidin tästä kirjasta kuitenkin valtavasti, ainakin silloin. En tiedä rakastinko Tuntematonta sotilasta, mutta kovasti pidin, oikein kovasti. Olen lukenut Tuntemattoman sotilaan kerran uudestaankin, joskus parikymppisenä, mutta pitäisi ehkä lukea se taas joskus. Ehkä makuni on muuttunut tämän, kuten monen muunkin kirjan suhteen.