Kirjat, jotka olen jo pitkään halunnut lukea, mutta en ole vielä lukenut, löytyvät omasta kirjahyllystäni. Kun kirjaston eräpäivät kolkuttelevat jatkuvasti ovella, on helppo jättää omat kirjani hyllyyn odottamaan sitä pahaa päivää, jolloin kirjastosta ei löydy mitään luettavaa. Tällaista päivää ei vielä ole tullut, vaan minulla on jatkuvasti kirjastosta lainassa 10-30 kirjaa.
En osaa nostaa yhtä omistamaani ja lukematonta kirjaa ylitse muiden, vaan niitä on monta. Mainittakoon vaikkapa Katja Ketun Kätilö, Margaret Atwoodin Herran tarhurit, John Irvingin Vapauttakaa karhut, Riikka Ala-Harjan Maihinnousu ja Kari Hotakaisen Luonnon laki.
Tämän vuoden tavoitteenani on lukea 12 kirjaa omasta kirjahyllystäni.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kettu Katja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kettu Katja. Näytä kaikki tekstit
torstai 23. tammikuuta 2014
lauantai 18. toukokuuta 2013
Katja Kettu: Piippuhylly
38. Katja Kettu: Piippuhylly
Ketun novelleja yhdistää piippu. Novellit sijoittuvat menneeseen, sotaan, Venäjälle, Lappiin. Ne ovat erikoisia, erityisiä, usein vaivaannuttavan irvokkaita. Vahvaa kerrontaa ja miellyttävää kieltä, mutta novellien teemat ovat turhan karuja ja riettaita eikä tämä itselläni nouse miksikään ykkössuosikkikirjaksi.
Pitäisi lukea Kätilö, joka on tuolla kirjahyllyssä odotellut jo aivan liian kauan.
Arvio: 3/5
Ketun novelleja yhdistää piippu. Novellit sijoittuvat menneeseen, sotaan, Venäjälle, Lappiin. Ne ovat erikoisia, erityisiä, usein vaivaannuttavan irvokkaita. Vahvaa kerrontaa ja miellyttävää kieltä, mutta novellien teemat ovat turhan karuja ja riettaita eikä tämä itselläni nouse miksikään ykkössuosikkikirjaksi.
Pitäisi lukea Kätilö, joka on tuolla kirjahyllyssä odotellut jo aivan liian kauan.
Arvio: 3/5
tiistai 21. elokuuta 2012
Katja Kettu: Hitsaaja
62. Katja Kettu: Hitsaaja
Tapaamme miehen, joka hitsasi Estonian keulaportin ja jonka paras ystävä on orava. Alussa tuntuu, ettei Estonian uppoaminen tarinan teemana oikein kanna, mutta jossain vaiheessa kirja imaisi mukaansa ihan täysin ja huomasin olleeni väärässä. Henkilöt ovat raadollisen eläviä, kerronta mehukasta ja pohjoisen murre ihastuttavaa. Loppua kohden tarina äityy melko hurjaksi. Piti miettiä kahdesti, pidinkö tästä vai en. Synkkyydestä huolimatta tai ehkä juuri siksi, pidin.
Arvio: 4/5
Tapaamme miehen, joka hitsasi Estonian keulaportin ja jonka paras ystävä on orava. Alussa tuntuu, ettei Estonian uppoaminen tarinan teemana oikein kanna, mutta jossain vaiheessa kirja imaisi mukaansa ihan täysin ja huomasin olleeni väärässä. Henkilöt ovat raadollisen eläviä, kerronta mehukasta ja pohjoisen murre ihastuttavaa. Loppua kohden tarina äityy melko hurjaksi. Piti miettiä kahdesti, pidinkö tästä vai en. Synkkyydestä huolimatta tai ehkä juuri siksi, pidin.
Arvio: 4/5
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)