Pauliina Susi: Nostalgia

30. Pauliina Susi: Nostalgia

Hysteerinen ja koominen tarina työelämän järjettömistä vaatimuksista on alussa uskottava, mutta muuttuu loppua kohden melko hurjaksi. Pidän Suden tavasta kirjoittaa ja ennalta-arvaamattomista juonenkäänteistä. Toivottavasti tätä on tiedossa lisää.

Arvio: 3/5

Mikko Rimminen: Nenäpäivä

29. Mikko Rimminen: Nenäpäivä

Yksinäinen ja syrjäytynyt Irma alkaa seurankaipuussaan soitella ihmisten ovikelloja ja väittää olevansa taloustutkija. Rimminen kirjoittaa loistavasti. Hän saa lukijan tuntemaan niin suurta myötähäpeää päähenkilöä kohtaan, että välillä lukeminen pitää keskeyttää!
Minusta tuli heti Rimmisen tekstin suuri ihailija. Loistavasti kirjoitettu kirja ja hieno koominen idea.

Arvio: 4/5

L.M. Montgomery: Sara tarinatyttö

28. L.M. Montgomery: Sara tarinatyttö

Lapsuuden suosikkikirjailijalta on suomennettu jotain uutta, joten pitihän tähän uteliaisuudesta tarttua. Ja kyllä, olisin pitänyt tästä lapsena, mutta kyynisenä aikuisena tästä ei kyllä saa oikein mitään irti, enkä todellakaan usko, että nykylapset lukevat tällaista. Reilussa sadassa vuodessa esiteinien maailma on hieman muuttunut - enää ei pidetä kunnia-asiana kerätä rahaa koulukirjastolle eikä jeesustella pitkin puutarhoja. Olen ilmeisesti kadottanut vanhojen tyttökirjojen viehätyksen...

Arvio: 2/5

Reijo Mäki: Kuoleman kapellimestari

27. Reijo Mäki: Kuoleman kapellimestari

Yleensä olen viihtynyt Jussi Vares -kirjojen parissa, mutta tämä ei ollut kyllä parhaasta päästä. Turhan väkivaltainen ja pinnallinen tarina, joka kyllä toisaalta menetteli matkalukemisena. Ei missään tapauksessa ollut parasta Mäkeä.

Arvio: 2/5

Jo Nesbo: Veritimantit

26. Jo Nesbo: Veritimantit

Alan ihmetellä, miksi en aluksi pitänyt näistä Nesbon dekkareista. Tämä oli omassa lajissaan ihan loistava kirja - yllättävä, otteessaan pitävä, koukuttava... Aivan täydellistä matkalukemista, joka ei vaadi liian suurta keskittymistä. Oslo on kiinnostava miljöö sarjamurhaajalle eikä rikos ratkea liian nopeasti tai helposti. Luen näitä lisää kesällä.

Arvio: 4/5

Susanna Alakoski: Hyvää vangkilaa toivoo Jenna

25.  Susanna Alakoski: Hyvää vangkilaa toivoo Jenna

Alakoski kirjoittaa taas päihdeongelmaisista syrjäytyneistä. Alkoholistiperheessä eläneet sisarukset päätyvät täysin vastakkaisille puolille: veljestä tulee narkkari ja siskosta sosiaaalityöntekijä, syrjäytyneiden auttaja. Ihan ok luettavaa, realistista ja sujuvaa, mutta en osaa oikein samastua kertoja-Anniin enkä sympatiseerata häntä. Miksi pitää aikuisena repiä kriisiä siitä, ettei ole jotain perhejoulua?

Arvio: 3/5