Merkitty on lastenlääkäri Sara Lintonista ja poliisi Jeffrey Tolliverista kertovan sarjan neljäs kirja. Minua ärsytti tämä tarina ihan liikaa, ainakin suhteutettuna siihen, ettei kirjassa oikeastaan ole mitään kovin ärsyttävää. Objektiivisesti ajatellen tämä varmaankin on ihan kelvollinen dekkari, mutta ehkä en itse vaan ollut nyt sopivassa mielentilassa tällaisen kirjan lukemiseen. Tai mistä lie johtuu - ehkä alan ylipäätään saada tarpeekseni dekkareista?
Kirja alkaa väkivaltaisella kohtauksella, jossa poliisiasemalle tunkeudutaan ja poliiseja ammutaan tohjoksi. Sen jälkeen palataan kirjasarjan päähenkilöiden, Saran ja Jeffreyn menneisyyteen ja heidän ensihetkiinsä vastarakastuneena pariskuntana, mitä kuvataan epäuskottavan ällömakeaksi. Itse asiassa mielikuvani sekä Sarasta että Jeffereystä muuttuivat tämän kirjan myötä todella paljon aiempaa vastenmielisemmiksi. Kumpikin kirjan päähenkilöistä on omalla tavallaan ärsyttävä ja se, että heidät kuvataan menneisyytensä ja olosuhteiden uhreina ei onnistu tuomaan heille paljoakaan sympatiaa. Kirja on itsetarkoituksellisen väkivaltainen ja julma, kielenkäyttö paikoin shokeeraamaan pyrkivän alatyylistä. Popularistista mässäilyä. Miksi minä luen tämmöistä?
Arvio: 2/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti