Luin muutamia nuortenkirjoja.
23. Marja Luukkonen: Kivi, joka tahtoi takaisin järveen
Kirjassa nuori Aino lähetetään Helsingistä maaseudulle, jossa eletäänkin vanhaa, myyttistä, kalevalaista aikaa. Lisäksi kissa puhuu, koira rakentaa kivikekoja ja täti sekoilee. Ihan ovela tarina, mutta luulenpa, että nykyteinien mielestä tämä on tylsä.
Myyttinen, vanhanaikainen, ehjä tarina.
24. Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas
Olen kyllä lukenut tämän joskus 25 vuotta sitten tai niillä main, mutta enpä muistanut tarinaa ollenkaan. Ihan hauska, mielenkiintoa ja jännitystä rakennettiin hyvin ja karkkiteema tehonnee lapsiin. Lopussa kiltteys ja vaatimattomuus palkitaan ja rikkaille ja ahneille lapsille käy huonosti.
Lapsiin vetoava, opettavainen, paras näistä.
25. Merja Jalo ja Marvi Jalo: Jesse löytökoira
Vaaleanpunakantinen koirakirja on kovin vaaleanpunainen myös sisällöltään. Pikkutyttöjen suhde koiraan on ah, niin romanttinen. Voin oikein kuvitella, miten lukijapikkutytöt huokailevat innosta ja onnesta. On helppo rakastaa koiraa, kun ei vielä vastakkaista sukupuolta uskalla?
Vaaleanpunainen, ällöromanttinen
26. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi ja kultakello
Ärsyttävä kirja. Tympeään tyyliin kerrottu - lähes pelkkää vuoropuhelua. Ja jokseenkin sekavaa, liikaa juttuja ahdettu samaan. Kultakellon funktiokin jäi epäselväksi. Muistan lapsena lukeneeni näitä kirjoja ja mielestäni ne olivat silloin ihan siedettäviä? Tämä ei ollut.
Tylsä, sekava, aliarvioiva, huonoin näistä.
27. Jorma Nenonen: Tsemppiä Sakke
Pääasiassa kai pojille tarkoitetussa jääkiekkokirjassa päähenkilöteinin elämä on niin helppoa, että normiteinille taitaa tulla paineita. Parempaan jääkiekkojoukkueeseen päästään automaattisesti, samoin myöhemmin tarinassa maajoukkueeseen ja NHL:äänkin jopa. Tyttöjä isketään muutamalla hassulla sanalla. Eipä taida tavallisen teinin elo ihan näin ruusuista olla.
Täydellisyydessään pitkästyttävä
23. Marja Luukkonen: Kivi, joka tahtoi takaisin järveen
Kirjassa nuori Aino lähetetään Helsingistä maaseudulle, jossa eletäänkin vanhaa, myyttistä, kalevalaista aikaa. Lisäksi kissa puhuu, koira rakentaa kivikekoja ja täti sekoilee. Ihan ovela tarina, mutta luulenpa, että nykyteinien mielestä tämä on tylsä.
Myyttinen, vanhanaikainen, ehjä tarina.
24. Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas
Olen kyllä lukenut tämän joskus 25 vuotta sitten tai niillä main, mutta enpä muistanut tarinaa ollenkaan. Ihan hauska, mielenkiintoa ja jännitystä rakennettiin hyvin ja karkkiteema tehonnee lapsiin. Lopussa kiltteys ja vaatimattomuus palkitaan ja rikkaille ja ahneille lapsille käy huonosti.
Lapsiin vetoava, opettavainen, paras näistä.
25. Merja Jalo ja Marvi Jalo: Jesse löytökoira
Vaaleanpunakantinen koirakirja on kovin vaaleanpunainen myös sisällöltään. Pikkutyttöjen suhde koiraan on ah, niin romanttinen. Voin oikein kuvitella, miten lukijapikkutytöt huokailevat innosta ja onnesta. On helppo rakastaa koiraa, kun ei vielä vastakkaista sukupuolta uskalla?
Vaaleanpunainen, ällöromanttinen
26. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi ja kultakello
Ärsyttävä kirja. Tympeään tyyliin kerrottu - lähes pelkkää vuoropuhelua. Ja jokseenkin sekavaa, liikaa juttuja ahdettu samaan. Kultakellon funktiokin jäi epäselväksi. Muistan lapsena lukeneeni näitä kirjoja ja mielestäni ne olivat silloin ihan siedettäviä? Tämä ei ollut.
Tylsä, sekava, aliarvioiva, huonoin näistä.
27. Jorma Nenonen: Tsemppiä Sakke
Pääasiassa kai pojille tarkoitetussa jääkiekkokirjassa päähenkilöteinin elämä on niin helppoa, että normiteinille taitaa tulla paineita. Parempaan jääkiekkojoukkueeseen päästään automaattisesti, samoin myöhemmin tarinassa maajoukkueeseen ja NHL:äänkin jopa. Tyttöjä isketään muutamalla hassulla sanalla. Eipä taida tavallisen teinin elo ihan näin ruusuista olla.
Täydellisyydessään pitkästyttävä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti