Karin Slaughter: Sokaistu

8. Karin Slaughter: Sokaistu



Joku kehui Slaughterin dekkareita, mutta tämän ensimmäisen lukemani perusteella en ole kovin häikäistynyt. En tiedä onko suomennos huono, mutta kieli on melko yksinkertaista ja kielikuvat kuluneita. Rikostarinana kirja on kuitenkin ihan luettava, joskin väkivallalla ja julmuuksilla mässäillään mielestäni liikaa. Inhoamani diipadaaparakkaustarina on tähänkin pitänyt ujuttaa mukaan. Aion lukea silti lisääkin tämän kirjailijan tuotoksia.

Arvio: 3/5

Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät

7. Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät


Lähes 700-sivuinen sukutarina on näppärä ja sujuva, viihdyttävä, muttei liian aivoton, vaikka onkin välillä hieman lässynläähöttöä ja tekosyvällinen. Mutta todella sopivaa ja mukavaa luettavaa leppoisan lauantailorvinnan lomassa. Tarinana ei liian tavanomainen ja henkilökuvauskin on onnistunutta. Asetelma on melko perinteinen - kuvioissa on mukana kaunis ja rikas sisar, joka on luonteeltaan työtävieroksuva ja kylmä sekä vaatimaton ja kömpelö sisar, joka taas on hyväsydäminen, työteliäs ja älykäs. Kummallakin on sitä mitä toiselta puuttuu - toinen tarvitsee rahaa, toinen älyä. Henkilöiden välillä on salaisuuksia ja tarinassa tietty jännite, jonka vuoksi mitä luultavimmin mielenkiinto tarinaa kohtaan säilyy. Tälle on tulossa keväällä jatko-osa suomeksi - mielelläni luen senkin.

Arvio: 3/5