Päähenkilön isä kuolee ja juutalaisen tavan mukaan vainajan kotona pidetään sukulaisten kesken suruviikko. Sukulaiset vaan ovat toisistaan kovin vieraantuneita eivätkä ollenkaan järin hyvissä väleissä. Koska kirjan takakannen mukaan kirja on "Woodyallenmaista älykästä huumoria, nokkelaa dialogia ja uskomatonta tilannekomiikkaa – taiturimainen tragedian ja komedian yhdistelmä!", odotukset eivät täyttyneet. Odotin purevaa ivallisuutta, mustaa huumoria ja sarkasmia, mutta huumori oli välillä enemmän kermakakku naamaan -tyylistä. Ihan hauskaa varmaan tietyssä mielentilassa, mutta ei kovin älykästä kuitenkaan. En silti moiti kirjaa - se oli sopivan kevyttä kesälukemista.
Arvio: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti