44. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala
Erikoinen ja mukavalla tavalla omituinen tarina tytöstä, hänen perheestään ja parhaasta ystävästään muistuttaa jotain aiemmin lukemaani, jota en nyt tavoita. John Irving? Ei. Augusten Burroughs? Ei ehkä sekään. Kirjassa on paljon raskaitakin teemoja melko kepeällä, muttei pinnallisella tai aivottomalla tavalla käsiteltynä. Pidin kerronnasta kovasti. Se on viihdyttävää, mutta kuitenkin melko älykästä ja kieli on ihastuttavan raikasta. Eniten jäi häiritsemään, miksi jumala-niminen kani on nostettu kirjan nimeksi ja etenkin, miksi se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Omalaatuisen perheen tarina laajenee lopussa koko kansakunnan tragediaksi, mutta päättyy kuitenkin toisin kuin voisi odottaa ja olettaa. Pidin minä tästä, kovastikin. Jos jatkossa löydän toisen kirjan samalta kirjailijalta, taatusti nappaan sen mukaani.
Arvio: 4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti