51. Reijo Mäki: Tatuoitu taivas ja 52. Juha Itkonen: Kohti
En muista, mitkä Mäen vanhemmista Vares-kirjoista olen joskus lukenut ja mitä en, mutta tätä 90-luvulla julkaistua tulevaisuusvisiota en ainakaan ollut lukenut aiemmin.
Mäen ystäville ja tyylistä pitäville luvassa on taattua tavaraa: kauniita naisia, jännitystä, huumoria, pahiksia, seikkailua, takaa-ajoja, pakoa, kuolemanvaaraa... Itselleni tarina oli liian viihteellinen ja maskuliininen. Suosittelisin tätä amispojille tai muille kulttuurinkammoksujille, joille kirjallisuus on kirosana. En edes tiedä miksi luin tämän - kesän pehmentämillä aivoilla toimettomina aamuina ja iltoina, ei paljoa mitään ajateltavaa edes kaivanne?
Kirjallisuutena tämä ei antanut mitään.
Arvio: 1/5
Itkosen Kohti taas miellytti kovastikin. Thaimaan matkasta kertova perhetarina on oikein sopivaa matkalukemista. Mikään matkakertomus tämä ei kuitenkaan ole, vaan kuvaus perhesuhteista, isästä ja pojasta, jotka lähtevät Thaimaahan etsimään katoamistempun tehnyttä tytärtä ja sisarta. Paljoa tässä ei tapahdu; fokus on perhesuhteiden näennäisen yksinkertaisuuden monimutkaisuudessa. Itkosen kieli on todella miellyttävälukuista, ja sitten ristiriitaisesti tyyli välillä ärsyttää. Harmitti, kun tarina päättyi niin kesken. Henkilöhahmot olivat niin eläväntuntuisia, että aloin pitää heistä, ja olisin halunnut tietää lisää. En tiedä miksi, koska varsinkin miehet olivat arvoiltaan ja ajattelultaan hyvin kovia ja rahakeskeisiä. Silti he kuitenkin olivat jollain tapaa inhimillisiä?
Arvio: 4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti