55. Reijo Mäki: Sahanpururevolveri ja 56. Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Roseanna
Sahanpururevolveri on Mäen uusin novellikokoelma. Novellit ovat kevyitä, hupaisia, reijomäkimäisiä. Kaikki novellit eivät kuitenkaan ole uusia; jotkin näistä muistan lukeneeni ennenkin. Täydellistä kesälomalukemista, helppoa, hyvää, aivotonta viihdettä, ei sen kummempaa. Valitettavasti jouduin palauttamaan kirjan jo kirjastoon, joten en voi kertoa omia suosikkinovellejani. Tällaiselle helpolle ja kevyelle lukemisellekin on ehdottomasti aikansa ja paikkansa.
Roseanna on hyvin perinteistä kaavaa noudattava dekkari. Se on julkaistu ruotsiksi jo vuonna 1965, mikä kyllä näkyy tarinan yksityiskohdissa, rikostutkinnassa sähkeineen ja särisevine Amerikan puhelinyhteyksineen. 60-luvun maailma on erilainen kuin nykyaika, mutta rikostarinana tämä ei ole vanhentunut ja yhteiskuntakriittinen ote sekä poliisin yksityiselämän kuvaus ovat ehkä omana aikanaan olleet tuoretta ja poikkeuksellistakin. Kirja aloittaa kymmenosaisen Martin Beck -sarjan, joka on monille varmaan tuttu televisiosarjana. Mitään kovin yllättävää tai ihmeellistä tässä ei tottuneelle dekkarilukijalle ole, mutta mielelläni luen lisääkin tämän sarjan kirjoja.
Arvio molemmista: 3/5
Roseannasta ja muista Beck-sarjan dekkareista on mainittava, että ne ovat uraauurtavaa pohjoismaista dekkarikirjallisuutta, ja sellaisina ovat olleet julkaisuvuosikymmenenään raikkaita. Jopa genreä uudistavia. Itse olen kovasti pitänyt tästä ns. arkkityyppisyydestä ja henkilögalleriasta, joka monessa kotimaisessakin dekkarissa kummittelee. Esim. kovan onnen sankari -poliisi yksityiselämän huolineen, muutama fiksu lähialainen, ongelmat johtoportaan kanssa ja kirjoissa esiintyvä tomppeliparivaljakko liikkuvan poliisin puolelta ovat kovasti Beck-romaanien oloisia. Muutamat nykydekkaristimme ovat suoraankin myöntäneet olevansa paljosta velkaa ruotsalaiselle kirjailijapariskunnalle. Tyylipuhtaiden ja konstailemattomien dekkarien hohtoa himmentää vain huolimattoman oloinen suomentaminen: välillä pääni rupesi kääntämään lauseita takaisin ruotsiksi - sen verran rankkoja svetisismejä tekstiin oli jäänyt. Mutta käännöshän ei ole kirjoittajan vika.
VastaaPoistaItsekin ihmettelin, miksi en ole näitä aiemmin huomannut. Täytyy hankkia luettavaksi koko sarja. Tarinahan oli hyvin ajaton, vaikka ajankulun huomasikin pienistä yksityiskohdista. Ja suomennos, kyllä, se oli kökkö. Paikoin hyvinkin kökkö.
VastaaPoista