Olen lukenut kaikki lapsuudessa lukemani kirjat useammin kuin kolmesti - Tiina-kirjat, Montgomeryn ja Alcottin tyttökirjat, Viisikot ja vastaavat. Ensimmäisenä mieleeni tuli kuitenkin Anna-Leena Härkösen Häräntappoase, joka on yksi kaikkien aikojen suosikkikirjoistani. Taisin lukea sen ensimmäisen kerran vuonna 1988 tai 1989 ja sen jälkeen olen lukenut kirjan ainakin 7 tai 8 kertaa. Olen myös katsonut kirjasta tehdyn tv-näytelmän niin monta kertaa, että osaan repliikkejä ulkoa. Useimmat nykyteinit eivät enää Häräntappoasetta täysin ymmärrä, mikä sinänsä on sääli. Mutta klassikkoaseman nuortenkirjallisuuden joukossa kirja on ehdottomasti ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti