8. Lionel Shriver: Poikani Kevin
Tarinan päähenkilö Eva elää mukavaa vapaata elämää, mutta haluaa mennä eteenpäin, kääntää uuden sivun elämässään. Hän luulee haluavansa lapsen, mutta katuu päätöstään heti kuultuaan olevansa raskaana. Lapsi pilaa hänen elämänsä.
Kirjan alkua lukiessani en ollut uskoa silmiäni. Rakastin tätä kirjaa. Kääntelin sivuja ihmeissäni ja ihastuksissani, ja luin joitakin kappaleita moneen kertaan. En voinut uskoa, että sain lukea omia poliittisesti epäkorrekteja mielipiteitäni jonkin kaunokirjallisen teoksen sivuilta. En muista, että olisin tässä laajuudessa törmännyt samaan missään aiemmin lukemassani kirjassa.
Kirjan edetessä ajatukset kääntyivät yhtäkkiä kuitenkin täysin päinvastaisiksi. En osannut samastua päähenkilöön, hänen ajatteluunsa ja motiiveihinsa enää ollenkaan. Miksi Eva rakastaa miestään niin paljon, vaikka mies on ääliö ja kohtelee häntä todella huonosti? Miksi pariskunta ei eroa, vaan teeskentelee täydellistä perhettä? Miksi Eva haluaa toisen lapsen, vaikka ensimmäisestäkin kasvoi hirviö? Miten hän edes uskaltaa tuoda vauvan samaan talouteen hirviölapsen kanssa? Olin varma, että Kevin tappaisi pikkusisarensa jo vauvana, mutta asiat eivät menneetkään ihan näin yksinkertaisesti.
Tarinan lopussa Kevin tekee joukkomurhan. Tämä paljastuu jo takakannessa ja nopeasti kirjan alussa, joten sen voi varmaan kertoa pilaamatta kenenkään lukunautintoa. Vasta ihan lopussa selviää, miten kaikki lopulta menikään. Huh huh. Tarina on kaikkea muuta kuin yhdentekevä. Se on karmaisevan huikea ja huikean karmaiseva.
Ei tämä täydellinen kirja ole kuitenkaan. Kevin on niin paha, että hän on epäuskottava. En jaksa uskoa, että kukaan vastasyntynyt vauva vihaisi äitiään niin määrätietoisesti ja systemaattisesti kuten Kevin vihasi. Onko todella olemassa lapsia, jotka eivät innostu mistään ja halveksivat vanhempiaan jo vauvana? Onko Eva sittenkään luotettava kertoja? Samoin kirjan kaikki luvut ovat kirjeitä, jotka eivät kuitenkaan kuulosta eivätkä tunnu tekstilajiltaan kirjeiltä.
Minulle tämä tarina tarjosi todellisen elämyksen. Luulen, että tätä kirjaa on pakko joko vihata tai rakastaa, mutta välinpitämättömästi tähän ei voi suhtautua.
Arvio: 5/5
